Britannian kansa on äänestänyt. 51,9 prosenttia briteistä haluaa erota EU:sta. Kansanäänestys ei sido valtionjohtoa, mutta mitä todennäköisimmin Britannia toimii äänestystuloksen mukaisesti. Siis eroaa Euroopan unionista.

Brexitin (Britannian EU-ero) myötä epävarmuutta on paljon ilmassa. Britannian EU-erolla on vaikutuksia myös jalkapalloon. Käydään tässä tekstissä merkittävimpiä läpi.

Valioliiga-seurat menettävät talousetuaan

Valioliigaa on pidetty maailman johtavana jalkapallosarjana. Ja syystä. Englannin pääsarjassa on rahaa enemmän kuin missään muualla. Nyt englantilaiset seurat kuitenkin menettävät saavuttamaansa talousetua.

Brexit-äänestyksen myötä Englannin punnan kurssi on heikentynyt merkittävästi euroon nähden. Viime vuoden kesäkuussa yhdellä eurolla sai 0,7208 puntaa. Eilen (24.6.) klo 15 yksi euro vastasi 0,80831:tä euroa. Otetaan konkreettinen esimerkki. Jos Real Madrid asettaisi James Rodríguezin hinnaksi 80 miljoonaa euroa, tuoreiden valuuttakurssien mukaan Valioliiga-seurat joutuisivat pulittamaan Jamesista 64,7 miljoonaa puntaa. Vuosi sitten Valioliiga-seurat olisivat selvinneet 57,7 miljoonalla punnalla. Ero on aika merkittävä, seitsemän miljoonaa puntaa. Punnan kurssi todennäköisesti vielä heikkenee euroon verrattuna, joten englantilaisseurojen tilanne huononee entisestään.

Financial Fair Play -haaste

Aiempaa kalliimmat hinnat aiheuttavat englantilaisseuroille jatkossa yhä isompia ongelmia Financial Fair Play -sääntöjen suhteen. Eli vaikka rahaa olisi kuin roskaa (esim. Manchester Cityllä), FFP-säännöt voivat jatkossa rajoittaa yhä vahvemmin pelaajahankintoja. Ongelmia tulee myös, mikäli pelaajien kanssa on neuvoteltu palkanmaksu euroissa. Kyseisten pelaajien palkkoihin menee englantilaisseuroilla aiempaa enemmän rahaa.

Britannian ulkopuolella pelaavien seurojen tilanne englantilaisseuroihin verrattuna sen sijaan paranee valuuttakurssikehityksen seurauksena. Niin kauan kuin punta heikkenee euroon nähden, Valioliiga-seurojen pelaajia voi ostaa aiempaa edullisemmin. Tästä hyötynevät ainakin Barcelona, Real Madrid, PSG ja mahdollisesti kiinalaisseurat, jotka ovat yhä vahvemmin tulossa mukaan pelaajamarkkinoille.

Valioliiga-seurat kiinnostavampia ostokohteita

Siinä missä valuuttakurssikehitys vaikuttaa pelaajasiirtoihin, vaikutuksia voi olla myös korkeammalla tasolla. Edellä kuvattu kurssimuutos vaikuttaa tietyllä tapaa yhä suuremmin, mitä suuremmista summista on kyse.

Esimerkiksi kokonaisen englantilaisseuran ostaminen voi olla miljardööreille houkutteleva vaihtoehto punnan notkahduksen aikaan. Toki brexit-tilanteeseen sisältyy myös paljon epävarmuustekijöitä, jotka taas heikentänevät englantilaisseurojen houkuttelevuutta mahdollisten ostajien silmissä.

Työlupa-asia iso kysymysmerkki

Työlupien suhteen brexit on huono asia niin Valioliigalle kuin muille sarjoille. Periaatteessa eurooppalaispelaajia alkavat koskea nykyiset EU:n ulkopuolisten pelaajien säädökset sillä hetkellä, kun Britannia virallisesti eroaa EU:sta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että saadakseen työluvan Britanniaan top 10 -maihin kuuluvan ulkomaalaisen pelaajan on pitänyt pelata kahden viimeisimmän vuoden aikana 30 prosenttia maansa maaotteluista. Top 11-20-maiden pelaajilla luku on 45 prosenttia, top 21-30-mailla 60 prosenttia ja top 31-50-mailla 75 prosenttia. Tässä vaiheessa on epävarmaa, joutuvatko nyt Valioliigassa pelaavat ulkomaalaiset tämän säädöksen piiriin. On toki myös mahdollista, että Britannia pystyy neuvottelemaan EU:n kanssa työntekijöiden vapaasta liikkumisesta. Silloin työlupa-asia helpottuisi.

Näillä näkymin säädös koskettanee ainakin uusia pelaajia. Otetaan taas konkreettinen esimerkki. Jos Britannia olisi ollut ulkona EU:sta jo vuosi sitten, muun muassa N’Golo Kanté, Anthony Martial, Romelu Lukaku ja Dimitri Payet eivät olisi saaneet työlupaa. Jossittelu on usein turhaa, mutta olisikohan Valioliiga ollut viime kaudella ihan niin kiinnostava sarja ilman edellä mainittua nelikkoa? Ja jos mennään ajassa vähän taaksepäin, brexit-säännöillä esimerkiksi Éric Cantona ja Cristiano Ronaldo eivät olisi voineet aikoinaan siirtyä Valioliigaan.

Työlupasäädös vaikeuttaa myös EU-maiden sarjoissa pelaavien seurojen brittihankintoja. Esimerkiksi Gareth Bale lasketaan brexitin tapahtuessa EU-kiintiöön kuulumattomaksi. La Ligassa sellaisia pelaajia saa olla enintään kolme. Real Madridilla kiintiöpelaajia on jo ennestään kolme, joten seura joutuu näillä näkymin brexitin aikaan myymään yhden nelikosta Bale, Casemiro, James Rodríguez, Danilo.

Nuorten pelaajien tulvalle stoppi

Valioliiga-seuroilla on ollut voimakasta vetovoimaa nuorten pelaajien keskuudessa. FIFA:n sääntöjen mukaan alle 18-vuotiaiden pelaajien kansainväliset siirrot on kielletty. Euroopan talousalueen sisällä on kuitenkin sallittu 16-18-vuotiaiden pelaajien kansainväliset siirrot.

Brexitin myötä Valioliiga-seurat eivät voi enää houkutella 16-18-vuotiaita lupaavia pelaajia riveihinsä. Tämä heikentää muun muassa Arsenalin siirtomarkkinastrategiaa merkittävästi. Jälleen konkreettinen esimerkki: brexit-aikakaudella Arsenal ei olisi voinut hankkia Barcelonasta Cesc Fàbregasia tai Héctor Belleríniä.

Muut maat puolestaan hyötyvät yllä mainitusta asiasta. Nyt esimerkiksi Barcelonalla ei ole valtavaa kiirettä nostaa junioreja edustusjoukkueeseen, kun ei tarvitse pelätä Valioliiga-seurojen ”kaappauksia”.

Enemmän peliaikaa englantilaisille

Brexitiä kannattavat sanovat, että Britannian EU-ero on hyväksi englantilaiselle jalkapallolle. Nyt ulkomaalaiset eivät tule syömään englantilaisnuorukaisten peliaikaa. Onkohan se kuitenkaan pelkästään hyväksi. Englantilainen jalkapallo on kehittynyt nimenomaan ulkomaisten vaikutteiden ansiosta – ei niistä huolimatta.

Britannia ja sitä kautta Valioliiga ovat valinneet protektionistisen tien. Englantilaiset todennäköisesti saavat jatkossa aiempaa enemmän peliaikaa. Mutta kumpi kehittää enemmän, pelaaminen keskinkertaisuuksia vastaan vai pelaaminen maailman huippuja vastaan?

Aiheet Brexit Pääuutiset valioliiga