Manchester United voitti Chelsean 2-0. Nuo lukemat ovat hyvin lähellä ”oikeutettuja lukemia” pelitapahtumiin nähden, jos näin voi jalkapallossa sanoa. Kaikki tilastot eivät aina välttämättä kerro koko totuutta, mutta joissain tapauksissa ne vahvistavat pelin aikana syntynyttä mielikuvaa. Tulevat kolme tilastoa tukevat ottelun aikana syntyneitä ajatuksia.

1. Hazard ei saanut ottelussa yhtään onnistunutta haastoa

Ennen ottelua puhuttiin paljon, mitä José Mourinho keksii ehkä valioliigakauden toistaiseksi parhaan pelaajan Eden Hazardin kanssa. Suunitelma oli yksinkertainen: Ander Herrera.

Hazard oli koko ottelun Herreran miesvartioinnissa. Espanjalaiskeskikenttä pysyi belgialaistähdessä kiinni kuin liimattu ja seurasi häntä lähes koko ottelun ajan Manchester Unitedin puolustaessa. Ei ole vielä kummoinen saavutus seurata pelaajaa 90 minuutin ajan, mutta jos saa kyseisen pelaajan vielä täysin vaarattomaksi, niin on onnistunut haastavassa tehtävässä erinomaisesti.

Herreran puolustamisen seurauksena Eden Hazard ei siis suorittanut yhtään onnistunutta yksi vastaan yksi haastoa koko ottelun aikana.

2. Chelsea ei saanut yhtään laukausta maalia kohti

Todennäköisesti ottelussa kaikista eniten Chelsea-valmentaja Antonio Contea huolestuttava tilasto on laukaukset maalia kohti. Chelsea vaikutti läpi ottelun melko kesyltä ja tämä tilasto puoltaa tuota ajatusta täysin. Murtautumiskeinoja hyville maalintekopaikoille ei vain löytynyt.

David De Gea sai siis nollapelin tililleen tekemättä yhtään torjuntaa.

3. Diego Costalla oli enemmän aloituspotkuja kuin laukauksia

Diego Costa on ollut kevään aikana vain varjo itsestään, jos verrataan kauden ensimmäiseen puoliskoon. Tämä sama jatkui jälleen, sillä hyökkääjä laukoi ottelussa vain kerran. Aloituspotkuja kertyi tilille kolme. Hyökkääjä ei varmasti toivo, että nämä tilastot olisivat koskaan näin päin.

Joko vihdoin Michy Batshuayi saisi mahdollisuuden?