Kaikesta joukkueen ympärillä tapahtuneesta huolimatta Liverpool avasi kautensa Mestarien liigassa kuten hallitsevan Englannin mestarin kuuluu: voitolla. Tilastoja katsomalla vierailu Amsterdamiin näyttää lähinnä rutiinivoitolta astetta pienemmästä seurasta.

Ajax ei kuitenkaan ole seura, jota olisi syytä aliarvioida. Vierasreissusta Hollantiin on löydettävissä merkittävästi sekä positiivisia aihioita että huolenaiheita loppuvuoden otteluruuhkaa silmällä pitäen.

Puolustus pitää, vaikka vartiomiehet ovat poissa

Ensimmäisenä ja olennaisimpana asiana on huomioitava luonnollisesti se, että Liverpool onnistui pitämään maalinsa puhtaana ensimmäisessä ottelussaan ilman Virgil van Dijkia, vaikka loukkaantumisten vuoksi sivussa olivat myös Joël Matip, Alisson sekä Thiago Alcântara.

Tulos antaa varmasti lisää itseluottamusta sekä rikkonaiselle puolustuslinjalle että koko joukkueelle. Vaikka Pool oli ajoittain vaikeuksissa Ajaxin aktiivisen prässin ja nopean pallonliikuttelun alla, onnistui se pääosin pitämään hollantilaiset pois kaikkein vaarallisimmilta maalipaikoilta.

Toinen ilonaihe oli se, että silloin, kun Ajax maalipaikoille pääsi, Adrián hoiti tonttinsa moitteettomasti. Vaikka Alissonin paluu lähestyy, tulee Adrián esiintymään tolppien välissä ainakin kahdessa seuraavassa pelissä. Mikäli espanjalainen onnistuu löytämään hukassa olleen itseluottamuksensa, parantaa se Poolin mahdollisuuksia kummassakin ottelussa.

Pääosin Liverpool pystyi tyrehdyttämään Ajaxin hyökkäykset vetäytymällä pallottomana jopa 4-1-4-1-blokkiin, jossa Mohamed Salah nousi kärjeksi Roberto Firminon pudotessa laiturin paikalle ottamaan hyökkäyksiä vastaan.

Vaikka tämänkään ryhmityksen kohdalla ei voida puhua staattisesta puolustamisesta, oli Poolin prässi selvästi passiivisempaa kuin mihin olemme tottuneet. Todennäköisesti Jürgen Klopp ajaa sisään aiempaa reagoivampaa ja matalamman linjan pelityyliä, johon Pool joutunee loukkaantumissuman keskellä turvautumaan.

Pivotin pivotaalinen merkitys

Klopp varmasti ottaa nollapelistä hyvät asiat mukaansa lauantaiseen Sheffield United -kamppailuun, vaikka joukkueen tekemisessä huolenaiheita onkin.

Huolimatta siitä, että Liverpool puolusti kollektiivina tunnollisesti, joutuu osa pelaajista loukkaantumissuman vuoksi pelaamaan valitettavan kaukana mukavuusalueeltaan, mikä näkyy virheinä sijoittumisessa ja pelinluvussa.

Ottelun aloittaneesta keskikenttäryhmityksestä Curtis Jones–James Milner–Georginio Wijnaldum kukaan ei ole tottunut pelaamaan pohjapelaajana, mikä näkyi räikeästi pelaajien sijoittumisessa. Usein jopa pelipaikat sekoittuivat pelaajien ryntäillessä ympäri keskikenttää, ja pivotin roolissa nähtiin milloin Milneriä, milloin Wijnaldumia.

Tämä jätti Ajaxille vaarallisen paljon tyhjiä tiloja keskikentän ja puolustuslinjan väliin, minkä myötä hollantilaiset pääsivät uhkaavasti etenemään kohti punaisten maalia. Ajax ei onnistunut paikoistaan viimeistelemään, mutta on ilmeistä, että esimerkiksi Valioliigasta löytyy lukuisia joukkueita, jotka eivät jätä vastaavia tilaisuuksia hyödyntämättä.

Klopp reagoi tähän vaihtamalla toiselle jaksolle sisään Jordan Hendersonin. Pohjapelaajana pelannut englantilainen tasapainotti keskikentän tekemistä, eikä toisella puoliskolla vastaavia aukkoja enää nähty.

Muutoksen myötä Pool myös palasi itselleen tutumpaan prässimuotoon, jossa keskikentän kolmikosta yksi pelaaja nousee lähes hyökkäyslinjan tasalle häiritsemään vastustajan pelin avaamista. Toisella jaksolla nähtiinkin puolustuksellisesti huomattavasti tutumpaa Poolia, mikä näkyi myös kollektiivin liikkumisessa.

Henderson ei kuitenkaan ole luonnollinen pohjapelaaja. Englantilainen tykkää mennä aggressiivisesti kiinni vastustajaan, ja on tottunut Kloppin ryhmässä pelaamaan keskikentän ylemmällä oksalla, josta hän tukee hyökkäyslinjaa aktiivisilla prässiteoilla.

Tämän vuoksi Henderson sijoittui jatkuvasti korkeammalle kuin pohjapelaajalle olisi suotavaa, ja oli useammasta tilanteesta puolustussuuntaan myöhässä. Liverpoolin kannalta toivottavaa olisikin, että Thiago palaisi pelikentille mahdollisimman nopeasti, jotta joukkueella olisi käytössään pivotina pelaamaan tottunut vaihtoehto.

Suurimmat murheet hyökkäyksessä

Vaikka loukkaantumiset ovat kurittaneet pääasiassa Liverpoolin omaa päätä, on niillä merkittävä vaikutus myös Poolin hyökkäämiseen. Van Dijkin puuttuessa puolustuslinjan pelin avaaminen on korkeintaan välttävällä tasolla. Esimerkiksi Joe Gomezin pitkät avaukset olivat Ajaxia vastaan järjestäen laadultaan heikkoja.

Tilannetta ei helpota se, että Adrián – huolimatta parantuneesta torjuntatyöskentelystään – on jalalla todellinen riski Liverpoolin pelaamiselle. Koko joukkue joutuu olemaan varpaillaan, sillä espanjalainen tuntuu harhasyötöillään lahjoittavan vastustajalle vähintään yhden laadukkaan maalipaikan ottelua kohden.

Liverpoolin onneksi Dušan Tadić ei tiistaina onnistunut tuota paikkaa hyödyntämään. Tilanne on kuitenkin ongelmallinen, sillä pelaajat eivät voi luottaa Adriánin jalalla pelaamiseen, eivätkä siten voi hakea itseään normaalisti pelattavaksi pallon ollessa maalivahdilla.

Pelinrakenteluun vaikuttaa myös Matipin loukkaantuminen, mikä pakottaa Fabinhon topparin tontille. Tämä, yhdessä Thiagon poissaolon kanssa, tarkoittaa sitä, ettei Poolilla ole käytössään pelaajaa, joka osaisi luontevasti rytmittää peliä pivotin paikalta.

Kun avauspelaaminen sekä puolustuksessa että keskikentän pohjalla on vaillinaista, hidastuu Poolin pelaaminen selkeästi, minkä lisäksi laitapakkien vastuu pelinrakentamisesta nousee entisestään.

Tässä tilanteessa hyökkäyskolmikon olisi tuettava keskikenttää ja osallistuttava pelinrakenteluun normaalia enemmän. Huolestuttavasti kolmikon peli näyttää kuitenkin normaalia tahmeammalta. Pelaajien liikkeistä puuttuu terävyys, ja tekeminen näyttää välillä jopa haluttomalta. Esimerkiksi Firminon liike näyttää tällä hetkellä siltä, ettei mies todellakaan pelaa täysikuntoisena.

[readmore from=Liverpool]

Joukkueista Ajaxin hyökkäys oli huomattavasti kekseliäämpi ja yritteliäämpi ottelun aikana. Klopp vaihtoikin toisella jaksolla koko hyökkäyskolmikon, sillä ottelukuorman vuoksi jopa Mestarien liigaa on kohdeltava harjoitussessiona pelaajien sisään ajamiseksi. Olisikin tärkeää, että esimerkiksi Diogo Jota ja Takumi Minamino pääsisivät nopeasti pelitapaan kiinni, sillä loppuvuoden otteluruuhkassa Klopp ei voi nojata vain tuttuun hyökkäyskolmikkoon.

Hyvää ja huonoa

Liverpool oppi Ajaxia vastaan, ettei sen ole syytä panikoida edes loukkaantumisten keskellä. Joukkueen leveys on riittävän laaja, ja pelaajien rutiinitaso niin korkealla, että Poolin pitäisi selvitä ennakkoon heikommista vastustajista kunnialla.

Samalla seurassa opittiin se, että kyyti ennakolta kovempia vastustajia vastaan voi olla kylmää, jos kenttätasapainon ylläpitämiseksi ei löydy ratkaisuja.

Liverpoolin onneksi lokakuun jäljellä olevat ottelut pelataan kaikki kotona ja ennakolta heikompaa vastustajaa vastaan. Kloppilla ja pelaajilla on siis aikaa hioa pelaamistaan, ennen kuin marraskuun alussa vastaan asettuvat Atalanta, Manchester City ja Leicester. Vasta silloin testataan toden teolla sitä, millaiseen lentoon Klopp siipirikkoisen laumansa saa.

Aiheet Ajax Jürgen Klopp Liverpool Näkökulmat