Leicester voitti Manchester Cityn viikonlopun kierroksella. Lukemat peräti 5-2.

Lähtökohdiltaan tulos yllätti, mutta kun katsoo peliin, yllätys ei ollut mahdottoman suuri. Toki on harvinaista, että Pep Guardiolan joukkueelle tai Citylle tehdään viisi maalia ottelussa. Numerona yllättävä, mutta peli kertoi ettei ihan kuitenkaan. Manchester Cityllä on nimittäin haaste, ja se on puolustuspeli.

Voisimme listata pitkän listan nimiä ja puntia, jotka Guardiola ja urheilutoimenjohtaja Txiki Begiristain ovat käyttäneet Guardiolan aikakaudella pelkkiin puolustajiin. Jätetään se tarina kuitenkin tästä sivuun, vaikka varmasti osittain onkin kyse siitä ettei Cityllä ole tarpeeksi hyviä puolustajia joukkueessaan. Näkisin kuitenkin, että suurempi syy on valmentamisessa ja joukkueen kokonaisuudessa.

Leicester toi suorituksellaan mieleen monia otteluita, joissa City on vuotanut linjan takia tai jo ennen sitä. Esimerkkeinä mainittakoon viime kauden alun ottelu Norwichia vastaan ja viimeisimpänä ennen Leicesteriä Lyon-peli Mestarien liigan pudotuspeleissä.

Myös Liverpool, Wolves, Manchester United, Arsenal ja jopa Crystal Palace sekä Newcastle ovat käyttäneet lähihistoriassa Cityn puolustuksellista haurautta hyväkseen. Mikä on pielessä?

Kuva: Getty Images.

Se mikä itselleni eniten pistää silmään, on se, miten City panikoi joutuessaan tukalaan tilanteeseen. Lyon-ottelupari on tästä ehkä paras esimerkki, mutta Leicester aiheutti samaa olotilaa Cityn pelaajissa ja myös Guardiolassa.

Paineen alla City tekee huonoja päätöksiä. Pelaajat tekevät rajumpia taklauksia ja taklaavat ylipäätään enemmän. Särkymisherkkyys voi johtua mentaalivalmennuksen epäonnistumisesta tai puhtaasti väsyneistä pelaajista (väsyneistä mielistä).

Samaan aikaan City painii epätasapainon kanssa, mitä tulee keskikenttä-puolustuslinja-akselin välille. Fernandinhon parhaiden aikojen väistyttyä Rodri ei ole vielä ottanut vastaavalla tasolla paikkaansa, mutta keskikentän osalta on annettava jonkinlainen synninpäästö sen reaktiivisuuden takia.

Puolustuslinja sitä vastoin on varsin passiivinen, ja siitä puuttuu edelleen Vincent Kompanyn kaltainen komentaja. Pahimmillaan Cityn linjan ohi tai taakse päästään todella helposti.

Puolustuslinja ja keskikenttä eivät elä symbioosissa tällä hetkellä, mikä aiheuttaa Citylle vältettävissä olevia maaleja ja tappioita. Eli kun Cityn keskikenttä prässää korkealla kenttää, ajaa peliä laidalle ja hakee ansaa vastustajalle, puolustuslinja ei astu esiin lainkaan silloin kun hetki lyö.

Kun muotoa ei tiivistetä näissä tilanteissa, syntyy tila. Nykyjalkapallossa kun syntyy tila, se tietää ongelmia puolustavalle joukkueelle. Tilan voi hyödyntää myös James Maddisonin tavalla laukomalla unelmalaukauksen takayläkulmaan.

Guardiolan linjalta puuttuu jalkoja ja johtaja, mutta se on myös kollektiivina heikosti valmennettu. Citystä on tullut tai tulossa joukkue, joka on jopa helppo murtaa. Leicesterkin pystyi luottamaan siihen, että syvällä makaamalla se saa esimerkiksi Jamie Vardylle tarvittavat tilat, joita hyödyntää.

Mestarien liigassa voisin hyvin kuvitella Atlético Madridin tai muun matalan tai syvän blokin joukkueen napsimassa helpot pisteet tämän hetken Cityltä. Eikä tässä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan – saman pystyvät tekemään Valioliiga-seuratkin.

Pep Guardiolan arkkivihollinen: Jamie Vardy

Leicester teki juuri sitä, mitä piti: iski Cityn heikkouteen eli transitiotilanteiden puolustamiseen. Vardy näytti jälleen, miksi häntä on syytä kutsua Guardiolan arkkiviholliseksi, pahimmaksi painajaiseksi (jos ei lasketa Mestarien liigan pudotuspelejä).

Vardyn kaksi ensimmäistä maalia ovat hyvät esimerkit. Pallo pystyyn Cityn puolustusmuodon väleistä, ja sen jälkeen kaikki on mahdollista. Ennen murtavaa palloa Cityn puolustajat ovat negatiivisissa asennoissa ja joutuvat kiireeseen. Se johtaa joko suoraan maaliin (1-2-viimeistely) tai puolustajan rikkeeseen (1-1-maaliin johtanut tilanne), josta tuomitaan rangaistuspotku.

Kolmanteen maaliin johtanut tilanne oli silkkaa huonoa puolustamista, mutta tässäkin hyökkääjä pääsee selustaan. Huolellisessa puolustamisessa näitä tilanteita ei edes synny tai ainakaan näin helposti. Sama pätee myös tilanteeseen, josta Leicester pääsi hakemaan 2-5-maalinsa rangaistuspotkulta.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

Last Row

@lastrowview
Big result for Leicester today vs Man City. This was the second goal of a total of five: great through ball from Tielemans to Castagne, who assisted Jamie Vardy. #MCILEI #PremierLeague

City on nyt päästänyt vastaavia syöttöjä lävitseen luvattoman paljon, ja se on maksanut sille paitsi pisteitä myös Mestarien liigan menestyksen. Kyseessä on Guardiolan joukkueen pahin valuvika, enkä ole varma korjaako uusin puolustajahankinta Benficasta (Rúben Dias) tätä ongelmaa. Kausi on alussa, kyllä, mutta nämä ongelmat ovat vaivanneet Cityä jo pitkään.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

Rahul

@rahul_madh

Rahul

@rahul_madh
City vs Bournemouth - July 2020
Stones tries to play a high line here without watching what his fellow defenders are doing. Otamendi doesn't follow up to Stones and it results in Wilson running in behind and laying a simple pass for Brooks to score.
City vs Leicester - Sept 2020
We saw the run in behind again by Vardy 3-4 times yesterday. Different year, same defensive problems. The picture is one instance of a simple run in behind by Vardy, and Garcia ball watching which led to the penalty.

Cityn peli yskähtelee, ja mielessä on yhä Lyon-ottelu. Guardiola tarvitsee merkittäviä parannuksia puolustukseensa yksilötasolla, mutta etenkin puolustuspelin hengittäminen yhteneväisesti keskikentän kanssa on kriittistä.

Leicesteriä vastaan Cityn pallollinen pelikään ei vakuuttanut: peliä tekevät pelaajat eivät saaneet palloa linjojen väleihin ja avoimen pelin maaliodottama oli varsin vaatimaton 0,35. Tästä antaisin kuitenkin kunniaa Leicesterin puolustamiselle, enkä samalla tavalla epäile Cityn pallollisen pelin kehittymistä kauden mittaan.

Puolustuspeli sen sijaan on isompi haaste, ja se voi myös ratkaista, mitä tämän kauden Citystä tulee. Näinä hetkinä on myös annettava kunniaa altavastaajille, jotka yrittävät voittaa pelejään.

Leicester tarpeeksi hyvä rokottamaan

Leicester hyödynsi varsin brutaalilla tavalla Cityn heikkouksia: puolustuslinjaa, mutta ennen kaikkea henkistä heikkoutta. Kun asiat eivät mene kuten Pep on suunnitellut, City kadottaa punaisen langan. Tässä kohtaa Leicesterin kaltainen joukkue iskee. Se on tarpeeksi rohkea pelatakseen organisoituja vastahyökkäyksiä sen sijaan, että se lähtisi laittamaan pitkää palloa koko muodon yli pienien todennnäköisyyksien kera.

Leicester-ottelu toimii varsin hyvänä esimerkkinä siitä, miten ei puolusteta tilaa. Jos se yhtään korostaa Cityn heikkoutta, monessa maalissa tai siihen johtaneessa tilanteessa Leicesterillä oli tilaa oikealla, vasemmalla ja keskellä.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

On hyvin mahdollista, että Guardiolan pyytämät asiat ovat liikaa hänen pelaajilleen ja siksi hän ostaa koko ajan uusia puolustajia.

Mutta ehkä nyt pitäisi palata takaisin alkuperäisen pelikirjan, ikuisen viisauden lähteen, äärelle. Johan Cruijff totesi aikoinaan, ettei puolustajalla (hyvällä tai huonolla) ole väliä sikäli kun puolustetaan tilaa, sen kokoa ja metrejä.