Manchester United on kriisissä. Niin kai voidaan tässä vaiheessa todeta.

United hävisi Liverpoolille Anfieldilla sunnuntaina maalein 1-3 (lue raportti tästä). Yksittäistapauksena se ei olisi mikään häpeä Unitedille hävitä Anfieldilla tuollaisilla lukemilla. Kun tilannetta katsoo laajemmasta näkövinkkelistä, ei Unitedin suhteen voi kuitenkaan olla huolestumatta.

United on suuri seura, valtava seura. Se on kaikkien aikojen menestynein seura Englannin korkeimmalla sarjatasolla. Mutta juuri nyt United on syvällä suossa.

Eräs brittiselostaja tulkitsi peliä eilen näin:

– Jos he [Liverpool] pystyvät voittamaan Unitedin, he pystyvät voittamaan minkä joukkueen tahansa!

Joskus se olikin noin. Ei kyllä enää. United ei enää ole mikään mittari menestykselle.

Karut tilastot

Man United voitti Valioliigan viimeksi kaudella 2012-13. Sen jälkeen sijoitukset ovat olleet seitsemäs, neljäs, viides, kuudes ja toinen.

Viime kauden toinen sija oli ylisuorittamista. Nyt United on 17 kierroksen jälkeen sijalla kuusi. Ero kärkeen on 19 pistettä ja ero viidenteenkin sijaan kahdeksan pinnaa. Unitedilla on kasassa 26 pistettä. Se on seuran heikoin saldo sitten kauden 1990-91.

United on 17 kierroksen aikana päästänyt jo 29 maalia – yhden enemmän kuin koko viime kaudella yhteensä. United on suojellut omaa päätään heikommin viimeksi kaudella 19601-62.

Vertailu Valioliigan muihin TOP 6 -joukkueisiin ei sekään tee varsinaisesti kunniaa Unitedille.

Kaikki kuusi parasta ovat pelanneet tähän mennessä keskinäisiä otteluita viiden pelin verran. United on saanut näistä viidestä ottelusta kasaan peräti kaksi pistettä. Taskussa ovat vierastasapeli Chelseaa vastaan ja kotitasapeli Arsenalia vastaan. Liverpoolille, Manchester Citylle ja Tottenhamille United on hävinnyt.

Keskinäisiä kohtaamisia voit tarkastella lähemmin alla olevasta taulukosta (kotijoukkueet vasemmassa reunassa allekkain).

Artikkeli jatkuu taulukon jälkeen.

[table id=236 /]

Toinen taulukko osoittaa ehkä vielä nopeammin ja raaemmin sen, miten voimasuhteet juuri nyt jakautuvat.

Muista TOP 6 -joukkueista City on kerännyt keskinäisistä otteluista kymmenen, Liverpool yhdeksän, Chelsea kahdeksan, Tottenham kuusi ja Arsenal viisi pistettä. Cityn ja Liverpoolin maaliero TOP 6:n keskinäisissä kohtaamisissa on +3, Tottenhamin ja Chelsean +1 ja Arsenalin -1. United on omassa kastissaan lukemalla -7.

Artikkeli jatkuu taulukon jälkeen.

[table id=237 /]

Tilastot eivät valehtele

Joskus tilastot valehtelevat. Esimerkiksi puhtaasti tilastoja katsomalla ei olisi voinut uskoa, että Leicester voitti sensaatiomaisen mestaruuden muutama vuosi sitten.

Unitedin kohdalla tilastoista on turha hakea lohtua. Ne eivät valehtele. United on tällä hetkellä juuri niin heikko, kuin mitä sen sarjasijoitus ja voima muita TOP 6 -joukkueita vastaan antavat ymmärtää.

José Mourinho oli joskus erinomainen, ehkä jopa maailman paras valmentaja. Mourinhon käyrä Valioliigassa on laskenut sitä mukaa, kuin kilpaileviin seuroihin on pestattu osaavampia valmentajia. Kaikissa muissa TOP 6 -seuroissa on tällä hetkellä Mourinhoa modernimpi päävalmentaja.

Kenen syy?

Mourinho on nyt vähän samassa tilanteessa kuin Arsène Wenger monen vuoden Arsenalissa ennen lähtöään. Muut tulevat ohi oikealta ja vasemmalta, eikä oma auto tahdo käynnistyä millään.

Unitedin kohdalla on jo kyselty, missä määrin tämän hetken ongelmat ovat Mourinhon ja missä määrin muiden syytä.

[readmore from=Manchester-United]

Muotoilisin diplomaattisesti näin: Mourinho ei vie Unitedia eteenpäin. Mourinho kuitenkin tekee työtään juuri niin kuin hän on aina tehnyt. Ei ole Mourinhon vika, että hänet on palkattu Unitediin. Siitä vastaavat ihan muut henkilöt.

Unitedin kohdalla suurin ongelma on seuraidentiteetin puute. Identiteettiä ei ymmärretty määritellä ja rakenteita tukea silloin, kun Sir Alex Fergusonin alaisuudessa pyyhki hyvin. Kun sitten Sir Alex lähti, United putosi tyhjän päälle. Nyt on muikkuverkoissa potkittu tyhjää jo useamman vuoden ajan, eikä loppua näy. Rahaa kyllä palaa, mutta urheilupuolella poljetaan taaksepäin – tai jopa valutaan hiljalleen alaspäin.

United-fanien kauhuksi ja Liverpool-fanien iloksi voitaneen sanoa, että seurat ovat vaihtaneet paikkoja. Nyt Liverpool on vahva ja Unitedia ei pelkää kukaan. United-fanien masennusta lisännee muistikuvat siitä, kuinka kauan Liverpoolin korpivaellus kesti. Sama voi olla nyt edessä kerran niin suurella ja mahtavalla Manchester Unitedilla.

Aiheet Jose Mourinho Manchester United Näkökulmat