Viime kaudella Manchester City jyräsi kaiken tieltään kotimaassa. Näin myös kaudella ennen sitä. Kaiken piti olla tähänkin kauteen lähtiessä selvää. Taivaansinisten dynastia jatkuisi ja Pep Guardiola sinetöisi statuksensa yhtenä kaikkien aikojen parhaista valmentajista Valioliigassa. Hän nousisi Sir Alexin joukkoon, kolmen perättäisen mestaruuden kerhoon. Siellä he voisivat kaikessa rauhassa nauttia punaviiniä. Pöytä oli katettu myös menestykselle Euroopassa. Mestarien liiga olisi kruunu projektille. Kannun nostaminen olisi symboli Cityn noususta absoluuttiselle huipulle organisaationa.

Kelataan kautta eteenpäin, maaliskuun alkuun. Mestarien liigan voitto on edelleen hyvässä vauhdissa, ja City haki 1-2 vierasvoiton Real Madridista. Valioliiga on myös käytännössä ratkennut. Voittaja ei kuitenkaan ole Manchester City.

Mitä tapahtui?

On mielestäni välttämätöntä nostaa hattua Guardiolaa analysoidessa. Hän on omalaatuinen hahmo, joka pelaa korkean panoksen/korkean riskin peliä. Lähestymistapa on aggressiivinen. Pep ei luovu periaatteistaan. Hän onnistui kaiken lisäksi muuttamaan suhtautumista lukemattomiin asioihin saarilla. Hänen kädenjälkensä näkyy. Mutta. Kuten on tapana, mestareita opiskellaan tarkasti.

Squawka

@Squawka

Squawka

@Squawka
Pep Guardiola has lost seven league games in a single top-flight season for the first time in his managerial career. 😱
Not a personal record Pep Guardiola wanted to break. 😬

Sivuilmiönä olemme nähneet tiukemman puolustuksen paluun sekä Espanjassa että Englannissa. Atlético Madridin tai Getafen tyyliä voi varmasti osittain pitää vastavoimana Pepin ajalle Espanjassa. Puolustavia tyylejä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Valmentajat hiovat kuitenkin muotonsa nykyään valmiiksi Pepin peliä silmäillä pitäen. Ultimaattinen testi puolustukselle.

Tällä kaudella Manchester City on kyennyt luomaan vähintään 1.00 xG:tä jokaisessa ottelussa, paitsi kahdessa Manchesterin Derbyssä. Tämä on jo itsessään saavutus, mutta paljastaa samalla paljon. Manchester United on estänyt Cityn murtautumisen keskeltä, pitänyt paketin tiiviinä ja odottanut kurinalaisesti omia saumoja. Siitähän Pep ei ole innoissaan. Valmentajat kehuvat avoimuutta, mikä helpottaa omaa työskentelyä.

On ollut huomattavasti palkitsevampaa keskittyä hyökkäämään Cityn heikkoja alueita vastaan tällä kaudella. Painava syy tähän on kaksi isoa loukkaantumista. Cityn materiaali on leveä, mutta ei niin leveä. Kaksi per pelipaikka on ollut periaate joukkuetta rakennettaessa, joten kaksi avauksen miestä lasaretissa on iso menetys. Kenelle tahansa. Puhun siis Aymeric Laportesta ja Leroy Sanésta. Mutta miksi? Eikö Cityllä ole vaihtoehtoja?

Sairastupa

Guardiola on kerännyt kohtuullisen määrän kritiikkiä rahankäytöstään Cityn peräsimessä. Monet kutsuvat häntä jopa “sekkivihko-valmentajaksi”. Kommenteissa on hieman perää, sillä Pepin jalkapallo vaatii tietyn tyyppisiä pelaajia, varsinkin puolustuksessa. Mitä parempia ja älykkäämpiä pelaajia, sitä enemmän vaihtoehtoja ja vähemmän virheitä. Aymeric Laporte ja Leroy Sané ovat uskomattomia pelaajia ja suurin osa joukkueista olisi hätää kärsimässä ilman heitä. Numeroiden valossa City ei ole, mutta totuus on huomattavasti monimutkaisempaa.

Leroy Sané oli viime kauden Valioliigassa ainoa alle 23-vuotias pelaaja, joka kykeni luomaan sekä xG:tä (maaliodottamaa) että xA:ta (syöttöodottamaa) yli 0.20 ottelua kohden. Sané tuo tehojen lisäksi myös muita vivahteita peliin.

Jos katsoo läpi hänen maalejaan ja syöttöjään viime kaudelta (35, kaikissa kilpailuissa) tulee muutama asia hyvin selväksi. Varsinkin Cityn paidassa. Ensinnäkin City ei kykene tekemään yhtä paljon “helppoja” maaleja verrattuna aikaisempiin kausiin. Tällä meinaan kovia palloja suoraan maalivahdin ja puolustuslinjan väliin. Lapa jäähän ja nimi lehteen. Tämä yhdistettynä hänen progressiivisiin kuljetuksiinsa on uskomaton ase:

Peter McKeever

@petermckeever
Leroy Sané had the highest xG from progressive carries following a take on last season


Toinen painava tekijä on, kuinka hyvä Sané on viimeistelemään vasemmalla jalallaan. Hän teki todella monta isoa maalia viime kaudella. Hyvänä esimerkkinä Mestarien liigan vaparit. Man United, Chelsea ja Liverpool. Sané on niin tappava, että hän yli-suoritti oman maaliodottamansa 2,5-kertaisesti.

Grace Robertson 🏳️‍⚧️

@GraceOnFootball
Here's a thing Leroy Sane does. Last two seasons, shots *left foot only*, *left side only*. Nearly scoring at 2.5x his xG.

Leroy Sané tuo luonnollisesti aina myös nopeudellaan uhkaa transitioissa ja hän pystyy pitämään pelin todella leveällä, mikä muuttaa Cityn muotoa. Tämä on iso ase, mikä Guardiolalta on puuttunut tällä kaudella. Hänellä on ollut käytössään vain toinen leveä laita, Riyad Mahrez. Taktisista nyansseista kohta vähän enemmän. On kieltämättä helppoa unohtaa kuinka hyvä ja tärkeä pelaaja Leroy Sané on. Tämä on muistutus siitä.

Aymeric Laportesta en puhu sen enempää. Hän on Valioliigan toiseksi paras toppari Virgil van Dijkin lälkeen. Uskomaton pallollisena ja nopeuttaa Cityn hyökkäämistä. Vie sitä eteenpäin. Laporte ei tee juuri lainkaan virheitä täydessä pelikunnossa ja hänellä on erinomainen syöttövalikoma. Ei muuta lisättävää. Kaksi isoa palaa pelistä on kateissa.

Mitä peli kertoo?

Numeroita peilatessa näemme todella kaksijakoisen kauden. Dr. Jekyll & Mr. Hyde. Pisteiden valossa Liverpool dominoi. Joukkue on onnistunut mestarin tavoin kääntämään tukalat tilanteet voitoksi. Tämä on tulosurheilua.

Huomattavasti kiinnostavampi tarina on kuitenkin ”edistyneet numerot”. Manchester City on ollut sarjan paras joukkue tälläkin kaudella. Miten on mahdollista? Onko data arvotonta? Todistaako tämä xG:n vääräksi? En viitsi edes lähteä tuohon keskusteluun, mutta voin paljastaa huomioita, mitä omaan haaviin on tarttunut.

City ei ole ollut tällä kaudella yhtä leveä, ja sisäänpäin käännettyjen laitapakkien turvaverkko vastaprässissä ei ole ollut yhtä vahva. Kyle Walker on ollut ainoa poikkeus tähän sääntöön. Fernandinhon ja David Silvan ikääntyminen ei ole tietenkään auttanut ongelmaa, ja Fernandinho on pelannut kenties pakon sanelemana suurimman osan kaudesta topparina. Ohessa näytän kaksi syöttökarttaa, joiden erot eivät välittämättä heti pistä silmään.

Ensimmäinen on Brightonia vastaan 2018/19 kauden alkupuolelta. Kutsuisin tätä Cityn oletussapluunaksi. Huomatkaa miten laitapakit toimivat käytännössä keskikenttinä ja joukkueen ylemmät keskikentät ovat todella ylhäällä. W-M-muoto.

Between The Posts

@BetweenThePosts
Absolutely fascinating #passmap by Manchester City.
Very interesting to see the role of the fullbacks displayed here.
They are very important passing hubs, playing mostly in central midfield. This allows both Silvas to create havoc in advanced midfield roles.
#MCFC

Seuraava esimerkki on Liigacup finaalista. Erot eivät ole merkittäviä, mutta kaksi asiaa pistää silmään: Raheem Sterlingin sijainti ja syöttöjen puute Sergio Aguerolle. Leroy Sané tuo oman mausteensa ja on leveämmällä kuin oman puolensa laitapakki. Sané antaa myös David Silvalle sauman loistaa. Kolmiot toimivat paremmin. Samalla Sterling pääsee yleensä vapaammin boksiin tai sen välittömään tuntumaan oikealta.

Between The Posts

@BetweenThePosts
City won the League Cup, quickly overcoming Aston Villa's traditional defensive plan with two goals. The lack of a final pass and bad finishing made this a final that was not decided until the end.

@PositiespeI's article can be found here ➡️ betweentheposts.net/aston-villa-ma…

Mitä numerot kertovat?

Kauden aikana tapahtuu paljon asioita, ja onnella on aina oma osuutensa yhtälössä. Samalla joukkueet ovat eläviä organismeja, kollektiiveja. Pienet asiat saattavat saada yllättävän isoja vaikutuksia aikaiseksi. Kuumat ja kylmät putket ovat lajissa kuin lajissa tuttuja.

Päästään kuitenkin tämän kauden totuuden kimppuun. Liverpool on ansainnut kaiken ja enemmän. Jürgen Klopp, valmennustiimi ja seurajohto ovat tehneet uskomatonta, pitkäjänteistä työtä. Jatkumoa. Liverpool on aina todella vaikeasti voitettavissa. Mutta.

Manchester City on alisuorittanut oman maaliodottamansa noin viidellä maalilla. Samalla City on päästänyt enemmän maaleja kuin odotettu, ja näiden perusteella joukkue on alisuorittanut oman pisteodottamansa noin kuudella pisteellä.

Liverpool taas on ylisuorittanut kaikessa todella karusti, ja varsinkin xPTS (pisteodottama) -kategoriassa. Liverpoolilla on kasassa noin 22 pistettä enemmän kuin mitä itse pelisuoritukset antavat myöten. Varsin hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon onnella ja sattumalla on vaikutusta. Se ei ole kestävää pitkässä juoksussa.

Adam Brandon

@AdamBrandon84
Hearing rumours that the Premier League will use an xG table to decide final league standings ahead of tomorrow's cancellation of the rest of the season. Great news for #ncfc, justice finally prevails.

Mikä meni pieleen?

Manchester City on kaikesta huolimatta edelleen ykkönen, tälläkin kaudella, mitä tulee maalipaikkojen luontiin:

Albion Analytics

@AlbionAnalytics
Premier League 19/20 possession effectiveness:
(Possession/xG p90)

• City fantastic creators
• Brighton and Norwich both dominating the ball but not creating lots (both top 10 for possession, bottom 10 for xG)
• Newcastle, what’s wrong?

(@UnderstatXG/@WhoScored)

#BHAFC

Numerot ovat siis edelleen enemmän kuin kunnossa Cityllä ja voimme varmuudella todeta Liverpoolin olleen onnekas. Läpi kauden Liverpoolissa on kuitenkin paistanut ne kuuluisat ”mestarin elkeet”. Tämän pystyy monesti aistimaan siitä, miten asiat lähtevät rullaamaan. Onko City taas mestari ensi kaudella? Sitä on vaikea sanoa. Erittäin todennäköistä on kuitenkin, että Liverpool ei ylisuorita yhtä tuntuvasti. Voidaan kutsua sitä vaikka ”mestaruuskrapulaksi” tai regressioksi.

Tämän piti olla Manchester City 2.0.

Tämän piti olla Cityn kausi. Kesällä sisään tuli leveyttä. Keskikentän pohjalle Rodri (70 miljoonaa euroa) Atlético Madridista kilpailemaan Fernandinhoa vastaan, João Cancelo (65 miljoonaa euroa) Juventuksesta oikeaksi laitapakiksi Kyle Walkerin kanssa sekä Angeliño €12m tuomaan leveyttä vasemmaksi laitapakiksi.

Ironista on, että juuri leveys Cityltä puuttui. Cancelo ei ole sopeutunut vielä sarjaan eikä välttämättä tule koskaan sopeutumaan. Rodri on pelannut varsin hyvän kauden ja hän on Fernandinhon manttelinperijä. Hän ei kuitenkaan ole vielä 2017-19 Fernandinhon tasolla.

Tulevaisuus

Hyökkäyskalusto menee varmasti uusiksi heti, kun siihen on mahdollisuus. Saattaa tulla siirtopannaa ja Leroy Sané saattaa lähteä sauman tullen. Riyad Mahrezin lähtö on myös ollut huhuissa, mitä en oikein ymmärrä. Oli miten oli, joukkue kaipaa yhden uuden keskikentän sekä myös mahdollisen korvaajan David Silvalle. Varauksin tämä, koska Bernardo Silva saattaa korvata toisen Silvan pysyvästi.

Keskikentältä puuttuu kuitenkin rautaa. Aggressiivinen box-to-box pelaaja, joka prässää koko ottelun kurinalaisesti, auttaa pääpalloissa molempiin suuntiin ja tekee muutaman maalin matkalla. Pitää paketin tiiviinä ja johtaa esimerkillä. Rautaa ja tehoja, ei vaikea tehtävä?

En ole tällä kaudella seurannut yhtä tarkasti, mutta 2018-19 kaudelta on nostettava esiin oma suosikki tehtävään, Napolin Allan. Hän on joka paikan höylä. Bayernin Corentin Tolisso olisi myös pätevä vaihtoehto.

StatsBomb

@StatsBomb
Someone asked for Bakayoko vs Allan, but given stats like this, Allan kinda deserves his own tweet.

This is amazeballs.

David Silvalle pitäisi löytää korvaaja ja tämä on tietynlainen dilemma. Haluaako Pep välttämättä vasurin vai ovatko Bernardo Silva ja Phil Foden tarpeeksi? Itse harkitsisin vakavissani Real Madridin Iscoa tai Lyonin Houssem Aouaria. Kumpikaan ei tunnu koskaan hukkaavan palloa ja he ovat lähimmät saatavilla olevat versiot Andrés Iniestasta.

Tuomio

Yksi suurimpia viisauksia, mitä olen kantanut läpi elämän tuli faijalta nuoressa iässä: ”Jos lehmällä olisi pyörät, niin se olisi maitoauto”. Viesti tässä on selkeä. Turha jossitella. Ainoa millä on merkitystä on, mitä tekee seuraavaksi. Miten nostaa itsensä pystyyn? Kuinka kantaa itseään tappion tullessa.

Tilanteet muuttuvat äkkiä ja ”Taivaansinisten” yllä leijuu poikkeuksellisesti synkkiä pilviä. Osalle materiaalista aika on armoton, ja alkaa viemään heiltä aivan parasta terää pois. Pitäisi tuoda uutta sisään, mutta se saattaa kuitenkin olla mahdoton tehtävä, tuomiosta riippuen. Mestarien liiga -jalkapallosta ei myöskään ole takeita kahteen vuoteen, vaikka paikka olisi enemmän tai vähemmän varmistettu. Juuri ennen kuin Pep oli nousemassa Valioliigassa kuolemattomien joukkoon Sir Alexin seuraan, häneltä vedettiin matto alta.

Manchester City on loukkaantumisten seurauksena menettänyt ison osan taitoa, kilpailua pelipaikoista sekä joutunut kuluttamaan normaalia enemmän energiaa. Samoja pelaajamateriaalin rotaatioita ei ole ollut tarjolla. Mikel Arteta lähti myös kesken kauden valmennuksesta kokeilemaan siipiään Arsenalin peräsimessä. Se vaikuttaa väkisin henkisesti moneen. Samalla joukkueen kokenut kapteeni ja johtaja, Vincent Kompany poistui seurasta. Nämä ovat detaljeja, jotka vaikuttavat isolta osin kokonaisuuteen.

Korttitalon romahdus ja nousu

Joku saattaa tässä vaiheessa pohtia, mikä se yllättävä syy Cityn ”sukellukseen” oli? Yllättävä syy oli, että ei ole mitään yllättävää syytä. Jos pyörä lähtee pyörimään vähänkin väärään suuntaan heti kauden alusta, saattaa korttitalo romahtaa. Cityllä se ei ole missään vaiheessa varsinaisesti romahtanut. Joukkue on edelleen ollut numeroiden valossa Valioliigan paras joukkue tälläkin kaudella. Romahdus tuntuu kuitenkin eniten henkisellä puolella.

[readmore from=Näkökulmat]

Samaa terävyyttä ei ole ollut kuin aikaisemmin ja muut ovat haistaneet veren. Poikkeuksena Cityn osalta mainittakoon Mestarien liiga, missä Guardiola on hyödyntänyt varsin innovatiivisia ratkaisuja ja pelaajat ovat olleet teräviä. Vatsa täynnä ei ole helppo tehtävä puolustaa omaansa.

Turha spekuloida tulevaa kautta sen enempää, koska on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa kuinka käy. Liikaa muuttuvia osia. Mutta. Jos ensi kausi pelataan identtisillä, täydessä kunnossa olevilla joukkueilla ja pelaajilla tämän Liverpoolin mestaruuden jälkeen, laitan omat rahani Manchester Cityn puolesta.