Sean Dyche valittiin tällä viikolla Valioliigan helmikuun parhaaksi manageriksi. Dyche ansaitsi tunnustuksen: Burnley voitti Southamptonin ja Bournemouthin ja pelasi tasan Arsenalin ja Newcastle Unitedin kanssa. Burnley on pelannut tappioitta jo seitsemän ottelua peräkkäin.

Dyche, 48, nosti viininpunaiset kymmenen parhaan joukkoon, vaikka Burnley kärsi erityisesti hyökkäyspäässä loukkaantumisista. Dyche antoi tunnustuksen jälkeen paljon puhuvan kommentin.

– Katson aina kauden loppua kohti, mihin sijoitumme. En niinkään sitä matkaa. Mutta nautin enemmän, mitä ihmiset luulevat!

Dyche ei salaile mitään. Hän pelaa vain ja ainoastaan tuloksesta. Burnley on pallonhallinnallaan (43,1) sarjan toiseksi heikoin Newcastle Unitedin jälkeen. Erittäin mielenkiintoinen yksityiskohta on, että brittimanageri koutsaa Valioliigan kahdeksaan pallonhallinnallaan häntäpäähän jäävää porukkaa (Newcastle, Burnley, Watford, Sheffield United, West Ham, Bournemouth, Crystal Palace ja Aston Villa).

Kausi 2019-20 muistetaan siis Brexit-jalkapallon noususta. Kaukana on jo ajata, jolloin Rafael Benítez punoi juonia St James’ Parkilla, Manuel Pellegrini London Stadiumilla tai Javi Gracia Vicarage Roadilla.

Dyche on edustanut tätä Brexit-koulukuntaa jo pitkään. Hän otti vastuun Turf Moorilla 2012. Dyche on tehnyt erinomaista työtä: noin 73 000 asukkaan paikkakunta on pysynyt sitkeästi korkeimmalla portaalla.

Burnleyllä on Valioliigan heikoin syöttöprosentti (68,4), mutta joukkue voittaa eniten pääpalloja (peräti 25,6 ottelussa). Pelin virtauksen heikko hallinta johtaa vuoristoratamaisiin otteisiin: Burnley hävisi neljästi peräkkäin ennen nykyistä hyvää jaksoaan.

Todennäköisyydet siis iskevät viininpunaisten kasvoja vasten. Burnley antaa jatkuvasti aloitteen pois käsistään ja heittelee pitkiä palloja peräti 72 kertaa ottelussa (Valioliigan toiseksi korkein luku Sheffield Unitedin jälkeen). Nämä repivät etäisyyksiä, mutta Burnley on perinteisesti erittäin vahva kakkospalloissa.

Burnley siis ottaa lajitermein ”paljon vastaan”. Joukkueen 4-4-2-muoto joutuu vetäytymään usein, mutta Burnley suorastaan nauttii kuoreen jäämisestä. Joukkue on erittäin hyvä vaikuttamaan vastustajan ratkaisuihin. Burnley ohjaa ja peittää. Dyche on yhdessä asiassa suorastaan edistyksellinen. Burnley saattaa antaa vastustajan laukoa tilanteissa, joissa maalivahti on erittäin vahvoilla.

Kuvassa näkyy, miten Burnley pyrkii vaikuttamaan vastustajan hyökkääjään. Joukkueen topparit houkuttelevat hyökkääjää laukomaan suoraan kohti maalivahti – ja peittävät samalla nurkat. Burnley ei pelkää näitä tilanteita, vaan asettaa vastustajalle ansoja.

Tarina todistaa, että puolustaminen on pelin vaihe siinä missä hyökkääminenkin. Burnley on tällä saralla niin hyvä, että hämää hieman katsojiakin: Dyche ansaitsee suuren kunnian sen suhteen, miten hän on onnistunut kehittämään puolustuspelin yksityiskohtia.