Tapaus Lennon nosti mielenterveysasiat pinnalle - ex-Liverpool: "Pohdin itsemurhaa"

Brittilehdistössä on viime päivät uutisoitu paljon jalkapalloilijoiden – ja ylipäätään ammattilaisurheilijoiden – mielenterveysasioista. Aihe nousi pinnalle Aaron Lennonin myötä. Uutisoimme eilen Lennonista, jonka poliisi oli yhyttänyt harhailemasta tiellä. Jututtamisen jälkeen Everton-pelaaja vietiin sairaalaan mielenterveyslain nojalla. Nyt The Telegraph on julkaissut verkkosivuillaan Jason McAteerin kirjoittaman tekstin. 45-vuotias McAteer on entinen huipputason jalkapalloilija, joka pelasi muun muassa 116 ottelua Liverpoolissa. McAteer kertoo avoimesti masennuksestaan, joka oli johtaa oman hengen riistämiseen. – Masennus hiipii salaa. Jos on käsi kipsissä tai tikkejä silmäkulmassa, ihmiset tulevat kysymään vointia. Kun sairastaa masennusta, kukaan ei tiedä sen olemassaolosta, McAteer kirjoittaa.

Masennus hiipii salaa.

– Yksinäisinä hetkinä kun on yksin kotona ja miettii elämäänsä, silloin se kierre lähtee hallinnasta. Sitä uppoaa koko ajan syvemmälle ilman, että sitä tiedostaa. Jos ei saa apua, kun sitä tarvitsee, se voi johtaa äärimmäiseen ja epävakaaseen käytökseen. Sitä teeskentelee jotain ihan muuta, eikä ole aavistustakaan, miksi tai miten on päätynyt siihen pisteeseen. – Sitä voi vain toivoa, että avunhuudon hetkellä ei ole liian myöhäistä. Pahimmassa tapauksessa siihen liittyy itsemurha. Minä olin onnekas. Kun olin pohjalla lopettamiseni jälkeen 2007, sain apua. Sitten se heikoin hetki muuttuu käännepisteeksi, josta voi ponnistaa takaisin ylös.

Miljoonamieskin on ihminen

McAteerin merkittävä viesti on se, että ammattijalkapalloilijat – kaikista miljoonistaan huolimatta – ovat ihmisiä. Mieli voi samalla tavalla järkkyä kuin tamperelaisella duunarilla. – Sitä näkee ihmisten kommentoivat kyynisesti 55 000 puntaa viikossa tienaavia pelaajia; että miten he voivat olla masentuneita. – Sillä ei ole väliä, kuinka etuoikeutettua elämää elää, kuinka paljon on rahaa tai miten pukeutuu. Tämä sairaus voi vaikuttaa keneen tahansa. Ei sitä vain herää yhtenä päivänä ja ole sairas. Tämä on prosessi. – Kyse on sisäisten ja ulkoisten paineiden ja stressin yhteisvaikutuksesta. Huippujalkapallossa pelaajilla on tarve suoriutua korkealla tasolla usein kolme kertaa viikossa. Ja nykyään syynäys on vielä tarkempaa. Ei ole kyse vain lehtien takasivuista, vaan koko sosiaalisesta mediasta. Pelaajat ovat tarkkailun alla kentän ja kentän ulkopuolella. – Jopa siirrot voivat vaikuttaa. Jos joku pelaaja ostetaan useilla miljoonilla punnilla, kritiikki on valtavaa, jossei pelaaja suoriudu hyvin. On oltava hyvä viikosta toiseen.

Pukuhuoneessa oltava vahva

– Kun olin 28, minut pudotettiin kokoonpanosta Merseysiden derbyssä. Se tuntui maailmanlopulta. Modernit pelaajat rakentavat uraansa isojen virstaanpylvien varaan. Kun ura ei menekään ihan niin kuin oli ajatellut, siinä on aika paljon käsittelemistä henkisellä puolella. – Pukuhuoneessa ei voi näyttää heikkouttaan. Jos heikkouden näyttää managerille tai kapteenille, sitä vaarantaa paikkansa joukkueessa. – Samaan aikaan olen kuitenkin huomaavinani muutoksen kulttuurissa. On enemmän ymmärrystä kuin aiemmin, sillä yhä useampi pelaaja kertoo kokemuksistaan. Prinssi Harry puhui asiasta hiljattain julkisesti. Se ei voi olla kuin hyväksi. McAteerin alkuperäisen kirjoituksen voit lukea tästä.