Valioliigapelaaja alkoi itkeä kesken haastattelun – ”En koskaan unohda sitä, millainen ihminen olin”

Newcastlen 26-vuotias ghanalaislaituri Christian Atsu murtui torstaina kyyneliin antaessaan haastattelua brittimedialle.

Syvästi uskovainen Atsu on ylpeä pelatessaan Valioliigassa, mutta hän muistaa hyvin, minkälaisen elämän hän jätti taakseen Afrikassa. Atsun vanhemmat viljelivät maata ja isä myös kalasti – elämä oli kovaa.

Atsu muutti lapsena Accraan ja asui samassa huoneessa äitinsä, kaksoissisarensa, kahden muun sisarensa ja veljensä kanssa. Vuokranmaksun kanssa tuli kuitenkin ongelmia, ja äiti joutui palaamaan kotikylään.

– Asuin rakennuksessa, jota ei ollut tehty valmiiksi. Tein kuitenkin itselleni elämän, tulin tänne ja rakensin oman talon. Joka kerta palatessani Ghanaan näen rakennuksen, jossa asuin, eikä se ole vieläkään valmis. Sanon ystävilleni ”Tämä oli minä, täältä olen tullut”, Atsu sanoo.

– Afrikassa on vaikeata. Onko kukaan teistä käynyt aiemmin Ghanassa? Ette voi kuvitella, millaista se on, kun näkee lapsia, joilla ei ole rahaa, taloa tai paikkaa, johon mennä. Olen pahoillani (kyyneleistä), mutta meidän on rakennettava parempi maailma. Minun kaltaiseni aikuinen ihminen voi kärsiä. Se on OK, mutta lapset eivät voi, kun se ei ole heidän vikansa.

Atsun isä kuoli ennen kuin nuorukainen muutti Eurooppaan vain 17-vuotiaana. Hän aloitti pelaamisen Portossa ja siirtyi myöhemmin Chelsean riveihin. Newcastlesta kodin löytänyt pelaaja tekee nyt hyväntekeväisyystyötä Arms Around The Child -järjestön nimissä, koska hän haluaa antaa jotakin takaisin vähäosaisille ja köyhille.

– On totta, että olen hyväntekeväisyystyössä mukana siksi, että on vaikeata mennä takaisin ja nähdä taakse jättämäni maa. Aina kun palaan kotiin, olen onnellinen. En koskaan unohda sitä, millainen ihminen olin ennen sieltä lähtemistä, kertoo Atsu.

– Minulla on siellä ystäviä, jotka ovat tunteneet minut alusta lähtien. He tietävät, millainen alku minulla oli ja minkälainen ihminen olen. Tänä päivänä he sanovat minulle ”Uskoit Jumalaan, olet päässyt näin pitkälle ja olemme onnellisia puolestasi”. Joka kerta he sanovat soittaessaan ”Teit kaikkesi selviytyäksesi”. Selviydyin, mutta en unohda.

Lähde: Northern Echo