Tässä ovat kauden topit ja flopit: Valioliigan parhaita valmentajia yhdistää yksi asia

Valioliigassa päättyi juuri jännittävä kausi, joka tarjosi jännitystä loppumetreille saakka sekä mestaruustaistelussa että putoamisviivan ympärillä.

Viimeisissä käänteissä Arsenal voitti mestaruuden ja West Hamin kohtalona oli olla kolmas putoaja. Kausi oli kuitenkin pitkä, ja on aika nimetä kolme parasta onnistujaa sekä kolme pahinta epäonnistujaa.

Onnistujat

1. Arsenal

Mestarille se, mikä sille kuuluu. Pohjois-Lontoossa odotus päättyi 22 vuoden tauon jälkeen, kun Arsenal palasi Valioliigan ykköseksi. Tykkimiesten fanien kauteen tuli jännitystä loppuun, kun johdon kiinni kuronut Manchester City siirtyi hetkellisesti kärkeen, mutta kaksikosta Arsenal olikin lopulta se, jonka pää kesti.

Kausi oli pääpiirteittäin alusta loppuun tasaisen hyvä, eivätkä huonot jaksot venyneet pitkiksi. Joukkue oli vaarallinen erikoistilanteissa ja pelasi kokonaisvaltaisesti. Mestarien liigaa ei Valioliiga-arvioissa oteta huomioon, mutta maininnan se ansaitsee, että Arsenal tavoittelee euroglooriaa vielä UCL-finaalista.

2. Baskimaalaiset päävalmentajat

Tämän kohdan voisi laajentaa myös espanjalaisvalmentajiin, sillä katalonialaisen Pep Guardiolan Manchester City teki liigakaudesta jännittävän ja voitti samalla Liigacupin sekä FA Cupin.

Huomio kiinnittyy kuitenkin nimenomaan baskivalmentajiin. Mikel Arteta onnistui selättämään vanhan oppi-isänsä Guardiolan, Unai Emeryn Aston Villa taisteli tämän vuoden alkupuolelle asti jopa kärkikaksikossa ja Andoni Iraola johdatti Bournemouthin Eurooppa-liigaan. Bournemouthin kausi Valioliigassa päättyi uskomattomaan 18 tappiottoman pelin putkeen. Emeryn Villa voitti samalla mainitun Eurooppa-liigan.

3. Sarjanousijat (pl. Burnley)

Burnleyn kausi oli heikko, mutta Sunderland ja Leeds onnistuivat odotusten vastaisesti, Sunderland jopa sensaatiomaisesti.

Regis Le Bris luotsasi Black Catsin heti Eurooppaan, vaikka nousijoilla on viime vuosina ollut vaikeaa. Daniel Farken Leedsin ei pitänyt säilyä sarjassa, mutta kevään mittaan oikea kokoonpano löytyi ja sarjapaikka varmistui hyvissä ajoin.

Ensi kauden nousijakolmikolla eli Coventrylla, Ipswichillä sekä Hullilla on paljon tekemistä, että kohtalo ei ole vuoden päästä sama kuin Burnleyllä. Sunderland ja Leeds onnistuivat upeasti.

Epäonnistujat

Burnley ja Wolverhampton ”kruunasivat” kautensa päätöskierroksen jumbokamppailulla. AOP

1. Wolverhampton

Suurimmaksi epäonnistujaksi voisi nimetä yksittäisistä seuroista monia, mutta lopulta pitkässä juoksussa Wolverhamptonin kausi oli onnettomin. Odotukset eivät olleet korkealla ennen kauden alkua, mutta miten Wolves romahti jopa sarjajumboksi?

Putoaminen näytti varmalta jo syksyllä. Wolverhamptonin taaperrukseen ehti jo tottua, mutta on muistettava, että alkukaudella ryhmä oli mukana pistevertailussa kaikkien aikojen huonoimpien liigajoukkueiden kanssa. Vítor Pereiran korvannut Rob Edwards ei saanut kelkkaa käännettyä.

2. Valmentajasekoilut

Mistä joukkueesta aloitetaan? Päättynyt kausi sisälsi jälleen ihmeellistä tempoilua ja outoja valintoja. Nottinghamilla oli tällä kaudella neljä eri päävalmentajaa. Tottenhamin Igor Tudor -kokeilu oli viedä Spursin Championshipiin. Enzo Maresca lähti, ja Chelsea antoi saman tien Liam Roseniorille monivuotisen lapun tassuun, mutta kenkää tuli vain kuukausien jälkeen.

Kaiken kaikkiaan 11 valmentajaa pantiin kesken kauden pihalle. Se kertoo monessa seurassa huonosta johtamisesta, epävakaasta kulttuurista ja pitkän tähtäimen suunnitelman puuttumisesta. Valmentajien on vaikea rakentaa mitään pitkäkestoista ja jatkuvaa, kun seurapomot vaativat tuloksia lyhyellä aikajänteellä.

3. Jättihankinnat

Englantilaisseurat törsäsivät kesän siirtomarkkinoilla ja ikkunan viimeiset päivät olivat melkoista hulinaa. Liverpool on hyvä esimerkki: Arne Slotin porukassa vaihtuvuus oli suurta, kun miljoonamiehiä tuli sisään. Hugo Ekitiké, Jeremie Frimpong, Alexander Isak, Milos Kerkez, Giorgi Mamardašvili ja Florian Wirtz saapuivat isolla rahalla, mutta kauden päätyttyä Arsenal oli kärjessä 25 pisteen päässä.

Newcastle korvasi Isakin lähtöä Yoane Wissalla ja Nick Woltemadella, mutta Woltemaden lupaavasta alusta huolimatta hutiin taisivat mennä nämäkin jättiostokset.

Pienemmällä budjetilla operoineet seurat onnistuivat omissa ostoksissaan paksun lompakon seuroja paremmin. Etenkin Sunderland osui aivan nappiin usean kesähankintansa kohdalla, ja Bournemouth päässee myymään edelliskaudella ostetun, kymmenen miljoonan punnan hankintansa Eli Junior Kroupin merkittävästi isommalla summalla eteenpäin. Leeds sai ilmaissiirrolla tulleelta Dominic Calvert-Lewinilta 14 maalin kauden.