Näkökulma: Man Unitedin valmentajasekoilu jatkuu – Arsenalin legendalle olisi kannattanut vielä pirauttaa

Manchester Unitedin valmentajasekoilu jatkuu, ja tällä kertaa arpa näyttää osuneen Mauricio Pochettinoon.

Michael Carrickin päivät Unitedin peräsimessä ovat luetut, ja englantilaisjätti on tiettävästi jo päässyt alustavaan sopimukseen argentiinalaisen kanssa.

Pochettino on kovan luokan valmentaja, mutta Old Traffordilla on vuosien varrella nähty sen verran nimekkäitä luotseja, ettei pelkkä ansioluettelo enää vakuuta.

Unitedin seurajohdon olisi kannattanut ennen lopullista päätöstään pirauttaa vielä yhteen osoitteeseen, tarkemmin sanottuna Pohjois-Italiaan.

Comojärven rannalla paikallista seuraa valmentaa nimittäin yksi kaikkien aikojen parhaista espanjalaisista keskikenttäpelaajista, Cesc Fàbregas.

39-vuotias on rakentanut Comosta yhden Euroopan kiinnostavimmista joukkueista.

United sai itsekin maistiaisen Comon mahdista lokakuun lopussa, kun Fàbregasin ryhmä murskasi englantilaisjätin Mestarien liigassa maalein 4–1.

Kaksi viikkoa myöhemmin Como kävi hakemassa Lensin vieraana käsittämättömän 9–1-voiton.

Fabregasin sopimus Comossa päättyy vasta kesällä 2028, mutta seuran puheenjohtaja Mirwan Suwarso kertoi hiljattain, ettei seura aio estää espanjalaista lähtemästä, mikäli tämä haluaa tarttua uuteen mahdollisuuteen.

Fàbregasin Como

Comon pelaaminen saattaa näyttää välillä täysin improvisoinnilta, eikä pelaajien tarvitse toteuttaa jokaista ratkaisua robottimaisesti ennalta määrätyllä tavalla.

Vapauden taustalla on kuitenkin viimeisen päälle hiottu pelillinen rakenne, jossa tärkeintä on tilanteiden tunnistaminen.

Fàbregasin ryhmässä pelaajat tietävät, miten reagoida joukkuetoverien liikkeisiin ja mistä kentältä löytyy tilaa.

Tämä näkyy Comon pallollisessa pelaamisessa jatkuvina rotaatioina ja lyhyinä syöttökombinaatioina.

Esimerkiksi United-ottelussa Como onnistui luomaan englantilaisten keskikentälle toistuvasti kolmen pelaajan ylivoimia kahta vastaan.

Nico Pazin liikkuminen aiheutti Unitedille jatkuvasti ongelmia. Argentiinalainen pääsi vastaanottamaan palloa vaarallisilla alueilla, joista hän pystyi haastamaan tai pelaamaan joukkuetovereita maalitonteille.

Comon toisessa maalissa joukkue löysi Pazin syöttökombinaatiolla kolmannen pelaajan kautta, minkä jälkeen argentiinalainen vapautti Anastasios Douvikasin maalintekoon.

Comon kaltaista kollektiivisuutta ja kollektiivista ymmärrystä on Unitedissa kipeästi kaivattu.

Aggressiivisuus ilman palloa

Fàbregasin Como on äärimmäisen aggressiivinen joukkue, kun se pääsee prässäämään korkealta. Se haluaa pakottaa vastustajansa virheisiin jo tämän omalla kenttäpuoliskolla.

Fàbregas ei kuitenkaan ole naimisissa yhden tavan kanssa, vaan pystyy muokkaamaan joukkueensa puolustamista vastustajan mukaan.

Joukkue osaa puolustaa alueellisesti, mutta pystyy vaihtamaan nopeasti aggressiiviseen miesvartiointiin.

Lisäksi Como pystyy puolustamaan erinomaisesti pallon kanssa.

Joukkue kykenee hallitsemaan pitkiä jaksoja otteluista pallollisena, jolloin vastustajalle jää luonnollisesti vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää sen heikkouksia.

Toki Fàbregasin pelitavassa on myös riskinsä.

Korkealta prässäävä joukkue jättää väistämättä tilaa selustaansa. Jos vastustaja onnistuu murtamaan ensimmäisen prässilinjan, seuraukset voivat olla rumia etenkin Valioliigassa, kuten Unitedissa Erik ten Hagin aikana nähtiin

Sopiva mies painekattilaan

Taktisen osaamisen lisäksi Fàbregasilla on erinomainen tausta Unitedin kaltaisen suurseuran johtamiseen.

Espanjalainen sai Arsenalin kapteeninnauhan käteensä jo 21-vuotiaana ja voitti pelaajaurallaan muun muassa maailmanmestaruuden sekä kaksi Euroopan mestaruutta.

Fàbregas on myös päässyt työskentelemään Arsène Wengerin, Pep Guardiolan ja José Mourinhon kaltaisten futisfilosofien alaisuudessa.

Harvalla nuorella valmentajalla on vastaavaa kokemusta huipulta.

Pelaajaurallaan Arsenalissa, Barcelonassa ja Chelseassa luutinut espanjalainen on lisäksi tottunut ympäristöihin, joissa paineet ovat valtavat ja vain voittaminen kelpaa.

Muuttaako uusi valmentaja mitään?

Manchesterissa on vaihdettu vuosien varrella valmentajia, pelaajia ja pelitapoja, mutta pysyvää urheilullista identiteettiä ei ole onnistuttu rakentamaan.

Sama kaava on toistunut surkuhupaisan monta kertaa.

Uusi valmentaja saapuu suurten odotusten kanssa, yrittää rakentaa joukkuetta omien ajatustensa ympärille ja saa lopulta kenkää, kun homma ei toimi.

Seuraan on palkattu vuosien varrella toinen toistaan kovempia luotseja, mutta heidän pelifilosofiansa ovat poikenneet toisistaan huomattavasti.

Lopputuloksena on ollut vuosien mittainen sekamelska.

Unitedilla on nykyään urheilullinen strategia, mutta senkin toteutuksesta voi olla montaa mieltä.

Seura on rakentanut joukkuetta väärässä järjestyksessä, eikä Carrickia voi syyttää kaikista kentällä nähtävistä ongelmista.

United on panostanut viime siirtoikkunoissa ensin hyökkäyspäähän ja sitten keskikenttään, vaikka puolustuspäässä ongelmat ovat isoimmat.

Esimerkiksi Comossa asiat on tehty toisin, ja rahaa on osattu käyttää oikein.

Seuran omistajilla riittää pätäkkää, eikä pelaajistoon investoimisessa ole pihistelty. Comon nousua ei siis voi selittää pelkästään Fàbregasin nerokkuudella.

Pelaajahankinnat ja Fàbregasin pelilliset ajatukset ovat kuitenkin tukeneet toisiaan. Tuloksena on joukkue, jonka pelaamisesta tunnistaa heti, mitä se haluaa kentällä tehdä. Koko pakka ei mene sekaisin, vaikka avauskokoonpano muuttuisi.

Unitedissa vastaavasta on voitu vain haaveilla.

Fàbregasin palkkaaminenkaan ei ratkaisisi Unitedin ongelmia yhdessä yössä. Nykyistä pelaajistoa ei ole rakennettu espanjalaisen pelifilosofian ympärille, eikä Comossa toiminut malli välttämättä siirtyisi sellaisenaan Valioliigaan.

Mutta nyt kun United on jälleen uuden alun edessä, Fàbregas olisi ollut paras vaihtoehto.

Olisiko United voinut esimerkiksi odottaa ensi kesään ja houkutella sen jälkeen Fàbregasin takaisin Englantiin?

Pochettino solmi elokuussa Yhdysvaltojen kanssa vuoteen 2030 ulottuvan jatkosopimuksen, ja United joutuisi maksamaan argentiinalaisen sopimuksen purkamisesta noin seitsemän miljoonaa puntaa.

Pochettinon valinta jättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Argentiinalaisella on kokemusta huipulta, mutta palkkaaminen tuntuu jälleen kerran turvautumiselta tuttuun ja turvalliseen nimeen.

Unitedin viime vuosien historia ei varsinaisesti anna syytä uskoa, että sama resepti toimisi tällä kertaa paremmin.

Sosiaalisessa mediassa on jo riittänyt epäuskoisia United-kannattajia, joista osa on ehtinyt ennustaa argentiinalaiselle potkuja ennen ensi kauden alkua.

Lisäksi Carrickin kohtelua on pidetty häpeällisenä ja täysin ansaitusti. Katseet on kiinnitettävä seurajohtoon.

Unitedin pitäisi saada pelaajarekrytointi ja urheilullinen strategia palvelemaan samaa pelillistä ajatusta.

Ei niin, että jokainen uusi valmentaja tuo mukanaan uuden pelikirjan ja kasan uusia hankintoja.

Fàbregas olisi voinut tarjota Unitedille mahdollisuuden rakentaa jotain selkeämpää ja pitkäaikaisempaa.

Onkohan United taas ensi kauden jälkeen kysymyksen äärellä: ”Kuka seuraavaksi?”

Väinö Helenius