Sir Alex Ferguson laittoi apuvalmentajansa kovaan paikkaan

Steve McClaren on tehnyt pitkän uran valmentajana Englannissa ja ulkomailla, mutta kun hän saapui Manchester Unitedin legendamanageri Sir Alex Fergusonin apulaiseksi kaudella 1998-99, häntä pidettiin vielä kokemattomana keltanokkana. Edes Unitedissa ei taidettu tuolloin olla täysin varmoja siitä, ketä seuraan oli palkattu, sillä puheenjohtaja Martin Edwards esitteli McClarenin tiedotustilaisuudessa ”Steve McClaridgena”. McClaren nousi kuitenkin pian englantilaisen jalkapalloväen tietoisuuteen modernina valmentajana, joka hyödynsi siihen aikaan harvinaisia metodeja, kuten videoanalyysia ja urheilupsykologien palveluksia. Hänen ensimmäinen kautensa Manchesterissa päättyi suuriin juhliin, sillä United juhli keväällä triplamestaruutta nappaamalla Valioliigan, FA Cupin ja Mestarien liigan pokaalit itselleen. Pari kautta myöhemmin Ferguson antoi McClarenille haastavan luottamustehtävän. Hänet nostettiin Man Unitedin päävalmentajaksi yhden päivän ajaksi paikallisvastustaja Manchester Cityä vastaan. – ”Fergie” kertoi minulle kauden alussa, että hänen poikansa menee naimisiin sinä (derby)päivänä Etelä-Afrikassa, joten minun oli otettava vastuu joukkueesta! kertoi McClaren FourFourTwolle. – Luojan kiitos me voitimme sen ottelun 1-0. David Beckham teki häikäisevän vapaapotkumaalin varhaisessa vaiheessa. Joten minun voittoprosenttini Manchester Unitedin väliaikaismanagerina on sata! McClaren myöntää, että myös Manchester Unitedin pelaajilla oli epäilyksiä hänen suhteensa. – Oliko minun todistettava osaamiseni? No todellakin! Ensimmäiset viisi kuukautta Unitedissa olivat elämäni vaikeimmat. Valvoin joka yö aamukolmeen suunnittelemassa harjoituksia seuraavalle päivälle tietäen, että niiden piti olla täydellisiä. – Saatoin asetella kartioita treenikentälle, ja Teddy Sheringham oli aina kaikista pahin. Hän saattoi sanoa minulle: ”Steve, joitko eilen hieman liikaa viiniä? Nuo tötsät eivät ole suorassa linjassa!” – Kaikki olivat aina, että ”miksi me teemme näin, Steve?” Ja minulta oli löydyttävä kaikki vastaukset. Lopulta minut hyväksyttiin joukkoon, koska harjoitukset olivat kekseliäitä, intensiivisiä ja kilpailuhenkisiä. Minun oli suunniteltava ne siten, jotta pelaajat tiesivät, että ne olivat vaikeita mutta nautinnollisia. – Kaikki pelaajat olivat kilpailuhenkisiä. Harjoituskenttä olisi voinut muuttua sotatantereeksi joka päivä, koska siinä ryhmässä oli niin paljon voittajia.