Carl Ikeme lopetti uransa heinäkuussa vain 32-vuotiaana.

Urallaan muun muassa kasvattajaseuraansa Wolvesia, QPR:rää, Leicesteriä ja Middlesbroughia edustanut maalivahti sairastui leukemiaan, eli verisyöpään reilu vuosi sitten.

Ikeme ei antanut sen koommin tilanteestaan medialle haastatteluita, mutta nyt Ikeme avasi tapahtunutta BBC:n haastattelussa.

Yhdeksän ottelua Nigerian A-maajoukkueessa pelannut Ikeme sai tietää vakavasta sairaudestaan vuosi sitten kesällä Wolvesin harjoituskauden alussa.

– Minulla oli muutama verikoe harjoituskauden alussa. Arvot olivat hieman heittäneet, mutta kyse ei ollut mistään vakavasta eikä hälytyskellot soineet. Jatkoin harjoittelua, olin hyvässä fyysisessä kunnossa ja terve. Yhtäkkiä salilla nenäni alkoi vuotaa verta. En normaalisti kertonut lääkäreille mistään, mikä voisi aiheuttaa sen, etten saisi jatkaa treenejä, Ikeme paljasti.

– Jostain syystä päätin kuitenkin kertoa tapahtuneesta lääkärillemme. Minulla tuli nenästä verta ja minulla oli myös kevyt päänsärky. Otimme uuden verikokeen ja sekään ei avannut mitään uutta. Näimme sen jälkeen spesialistia. En koskaan kuvitellut, että muutamaa päivää myöhemmin minulla todettiin syöpä.

Se oli Ikemen elämän käännekohta.

– Odotin lääkärin sanovan kaiken olevan hyvin. En muista, miten hän sanoi sen, muistan vaan hänen sanat muista jalkapalloilijoista, jotka saivat syövän. Muistan itkeneeni parkkipaikalla saatuani uutisen. Siihen aikaan tyttäreni Mila oli neljän vanha. Kuvittelin mielessäni, että olenko enää tässä maailmassa häntä varten. Miksi minä, ajattelin. Vaimoni oli raskaana ja hänen oli määrä synnyttää viikon päästä. Ajattelin kuolevani, Ikeme muistelee.

Ikeme ilmoitti kesäkuun lopussa sosiaalisessa mediassa, että leukemiahoidot ovat onnistuneet. Kuukautta myöhemmin vahti tiedotti lopettavansa uransa lääkärien määräyksen johdosta. Vahtia hoidetaan vielä, mutta kaikki näyttää huomattavasti paremmalta kuin aiemmin ja se on vaikuttanut myös Ikemen jaksamiseen.

– Tämä on outoa. Pääsin kotiin Milan viisivuotissynttäreille. Olin niin onnellinen, kun pääsin sinne. Olin silti vasta kuntoutumassa, enkä ollut huippukunnossa. Tämä ei ole vielä ohi, minua hoidetaan vielä. Olen kuitenkin niin onnellinen, että voin elää normaalia elämää ja olla perheeni kanssa, sekä syödä aamupalaa lasteni seurassa, Ikeme totesi.

Aiheet Carl Ikeme Pääuutiset