Myrskyn jälkeen paistaa aurinko. Niin myös Tykkinaisen olohuoneeseen, kun Gunners otti 3-0 voiton lauantaina pelatussa ottelussa Boltonia vastaan. Seuraavassa hänen näkemyksensä pelistä:

”Koscielny, kiltti kultamuru, älä enää pukkaa palloja päällä !
Ainakaan, jos siinä lähellä on yksikään pelaaja.
Paitsi jos on ihan ihan ihan pakko.
Kauheeta kattella, ku sun päähän sattuu.

Mikel Arteta. Uuuu! Mies parantaa peliään kerta kerralta.
Upeita syöttöjä ja halua tehdä maaleja.
Ihana huomata, kuinka pelikaverit peli peliltä
oppivat ottamaan Artetan loistavat syötöt omaan haltuun.

Onneksi ensimmäisen puoliajan pelipelko
ja huono itsetunto jätettiin pukuhuoneeseen
toisen puoliajan alkaessa.
Robin Van Persien maali heti 40 sekuntia aloituksesta
teki niin hyvää, että sen ihan huomasi pelaajissa.
Peliin tuli iloa ja intoa ja joukkue oli yhtä.
Epäonnistumisen pelko unohtui ja
tilalle tuli luottamus itseen.
Kun Robin teki toisen maalin,
vapautuneisuus oli jo silmin nähtävää.
Robinin tuuletus ja ihana hymy, niin suloista.
We don’t need Batman. We have Robin !
(Kiitos nikille ;) )

Ja pusu Alex Songille kolmannesta maalista !
Kertakaikkisen nam. Sekä maali että Alex.

Miks muuten pelaajat aina nahistaa keskenään,
kun tuomari on viheltänyt vapaapotkun lähelle maalia ?
Ihmeellistä paidasta repimistä ja kyynerpäillä pitelemistä.
Luulisi että sellainen molemminpuolinen estäminen olisi kiellettyä.
Varsinkin kun on siis kyse vapaapotkusta !
Eihän siinä kukaan pysty keskittymään mihinkään
kun paikkaa on vaihdettava koko ajan kun joku on aina edessä.
Muuri on kyllä usein enemmän kuin liikuttava näky =)

Kolmen viikon päästä sunnuntaina
mä näen kaikki murut livenä Emiratesilla.
Huudan kurkkuni käheäksi ja
laulan We love you Arsenal, we do !

Sydämellä,
Maarit”