Del Bosque: ”Ei ole enää englantilaista jalkapalloa, ei autenttista tyyliä”

Jalkapallon EM-kisoihin pistemenetyksittä edennyt Englanti kohtaa perjantain harjoitusottelussa hallitsevan Euroopan mestarin Espanjan. Menestyksekkään Espanjan nykyryhmän pitkäaikainen valmentaja Vicente Del Bosque vastasi The Guardianin haastattelussa kysymyksiin englantilaisen jalkapallon nykytilasta. Bosquelta kysyttiin, mitä hänelle tulee mieleen sanaparista ”englantilainen jalkapallo.”

– Ei ole enää ”englantilaista” jalkapalloa. En usko niin: ei ole autenttista englantilaista tyyliä, Bosque vastaa.

Miksi ei?

– Koska se on monien tyylien sekoitus, ulkomaalaispelaajien tulo tekee ”englantilaisen jalkapallon” säilyttämisestä mahdottoman. Voin kuvitella, että todella englantilaisissa seuroissa on olemassa vielä jotain omaleimaisuuksia, mutta kentällä on mahdotonta arvailla, mistä joukkueet ovat peräisin. Kaikkien kansallisuuksien puhtaus on kadonnut. En usko, että maiden välillä on juurikaan eroavaisuuksia. Ehkä en huomaa jotain, mutta mielestäni jopa Englannin maajoukkue on alkanut näyttää samalta kuin maanosan muut joukkueet, 64-vuotias espanjalainen sanoo.

Englannin maajoukkueen pettymyksiin päättyneiden arvokisojen jälkeen maassa keskustellaan aina siitä, miten sumujen saarten jalkapallon toimintatapoja pitäisi kehittää. Mistä maasta ottaa mallia? Yleensä päättyneiden kisojen mestarista, kuten Espanjasta tai viimeksi Saksasta. Bosque antaa omat ohjeensa.

– Revoluutiota revoluution perään. Sinun täytyy olla oma itsesi. Mutta et voi työskennellä kuplassa, tutkiskellen sisäänpäin — Englantilaisessa jalkapallossa on useita todella hyviä asioita ja sen täytyy olla itsensä, mutta se ei tarkoita etteikö se voisi uudistua tai kehittyä.

Toimittajan sana

Onko hyvä vai huono asia, että Englannilla ei ole omanlaista pelityyliä? Varmasti vastauksella on puolensa. On kuitenkin huolestuttavaa Englannin maajoukkueen kannalta, että se ei löydä selvää jalansijaa siitä, miten peliä pitäisi pelata.

Englanti voitti kaikki karsintapelinsä ja maan lehdistö tulee varmasti tuttuun tapaan yliarvioimaan sen mahdollisuudet Ranskan lopputurnauksessa, mutta harva kannattajista luottaa maajoukkueeseen. Katsoin viimeisimmät karsintapelit Englannissa paikallisten ihmisten seurassa ja luotto Three Lionsiin vaikuttaa heikolta.

Tuntuu siltä, että Englannissa ihannoitava ja tavoiteltava pelitapa on aina muutaman vuoden jäljessä. Espanjan tiki-takan jälkeen nyt ihannoidaan Saksan vahvaan, mutta selvästi Espanjaa suoraviivaisempaan pallonhallintaan, perustuvaa jalkapalloa. Uusi mestari hallitsee kuitenkin aina lajin pelitavan uusimman muotivirtauksen.

Kuten Del Bosque sanoo: Englannin pitää uudistua, mutta pitää kiinni perinteisistä vahvuuksistaan. Vauhdikas tempojalkapallo, vahva prässääminen, taklaaminen ja uhrautuva puolustustapa liitetään englantilaiseen pelitapaan. Nämä tukipilarit näkyvät kuitenkin yhä vähemmän Valioliiga-kentillä ja maajoukkueen peleissä.

Saksa on osannut uudistua konemaisesta jalkapallosta luovempaan suuntaan. Siinä samalla se voittaa, pelaa modernia jalkapalloa, mutta säilyttää tuttuja saksalaisia piirteitä pelikentällä.

Pystyykö Englanti samaan? Välillä omien vahvuuksien tunnistaminen on vaikeinta.