Arsenalin ja Liverpoolin entinen laitahyökkääjä Jermaine Pennant kertoo uudessa elämäkerrassaan rankasta lapsuudestaan ja varttumisesta katujengien keskellä.

Pennant, 35, on pelannut jalkapalloa monissa maailman kolkissa ja saanut kokea pelaajana myös Mestarien liigan finaalin. Ennen jalkapallokentän koettelemuksia ja ammattilaisuutta hänen oli kuitenkin selvittävä asioista, joita monet eivät ikinä kohtaa. Pennant ei kasvanut tasapainoisimmassa perheessä.

– Vaikea lapsuus tulee seuraamaan sinua myös aikuisuuteen. En vain silloin tajunnut, kuinka paljon se vaikuttaisi minuun. Vartuin kovilla kulmilla Nottinghamissa. Se ei ollut varsinaisesti työväenluokan aluetta, enemmänkin alemman luokan aluetta. Siinä yksinkertainen totuus, kertoo Pennant Mirrorin mukaan.

– Uskon, että olisin pelannut maajoukkueessa ja luonut isomman uran, jos minulla olisi ollut erilainen kasvatus. Jos äitini ja isäni olisivat olleet aina paikalla. Minulla on ollut hyvä ura. En ole onneton, mutta olisin pystynyt parempaan. Tiedän sen.

Pennantin mukaan hän tajusi jo varhain, että hänen isänsä myy huumeita.

– Kyseessä on isäsi, joten et sano siitä mitään etkä luultavasti halua ajatella sitä. Mutta 12-13-vuotiaana tiesin, mitä on meneillään.

– En kuitenkaan valittanut, sillä hän elätti perheemme.

Pennantin isä ”pyöritti bisnestään” aluksi läheisessä pubissa, mutta pian työ tuli miehen mukana perheen kotiin.

– Huumeiden myyminen siellä (pubissa) ja niiden näkeminen siellä oli täysin normaalia. Uskon, että tekisin samaa (myisin huumeita), jos minulla ei olisi ollut jalkapalloa ja hyviä ystäviä.

– Lopulta se meni siihen, että hän myi huumeita talossamme. Mitä enemmän hän tienasi, sitä enemmän hän rentoutui, ja hänestä tuli hieman laiska. Siinä vaiheessa hommat lähtivät alamäkeen. Hän ei enää vain myynyt huumeita talossamme, vaan he myös käyttivät niitä siellä. He polttivat heroiinia.

Poliisit ottivat Pennantin isän kiinni ja hän vietti noin 1,5 vuotta vankilassa. Pennant muistelee, että hänen isänsä yritti pysytellä kaidalla tiellä, mutta hommat lähtivät luisumaan jo pian vapautumisen jälkeen.

– Tällä kertaa se meni vielä pahemmaksi. Isä jäi koukkuun heroiiniin. Hänet tunnettiin kulmilla diilerinä, hän aloitti käyttämisen, jäi koukkuun ja hänestä tuli addikti. Se repi minua riepaleiksi. Vihasin häntä sen takia.

– Muistan aina yhdet syntymäpäiväni. Täytin muistaakseni 14 ja sain muutamia kortteja isoäidiltä ja perheenjäseniltäni. Niissä oli yhteensä noin 40 puntaa, ja isäni kysyi, että sainko yhtään rahaa. Kerroin hänelle, että sain hieman ja hän käski antamaan ne hänelle ja sanoi, että saisin ne takaisin.

– Tiesin hyvin, miksi hän halusi ne ja tiesin, etten tulisi saamaan niitä takaisin, koska hän oli addikti. Hän ei ollut saanut töitä eikä hän edes myynyt enää huumeita, koska hän käytti ne kaikki itse.

– Se valtasi koko hänen elämänsä. ”Anna minulle rahaa.” Miten voisit vastata isällesi kieltävästi? Joten käytännössä hän otti ne minulta. Muistan itkeneeni. Hän käski minua lopettamaan sen ja kielsi olemasta tyhmä. Hän lupasi antavansa rahat takaisin, mutta en ole nähnyt niitä sen jälkeen.

– Hän käytti huumeita kymmenen vuotta, ja se on pitkä aika.

Pennantin isä yritti vielä saada bisneksensä pystyyn, mutta hän joutui jälleen vankilaan – tällä kertaa kahdeksi vuodeksi, kun hän yritti myydä huumeita peitetehtävissä olleelle poliisille.

– Kun urani alkoi edetä, otin etäisyyttä häneen. Isoäitini kertoi minulle, mitä isäni puuhaili. Hänen mielestä isäni tarvitsi apua. Hänen mukaansa isä näytti ihan luurangolta ja että minua nolottaisi, jos toisin isäni katsomaan pelejääni.

– Se sattui minuun. Halusin aina, että isäni olisi paikalla. Hän oli idolini, kun olin nuori. Hänellä oli tapana tulla peleihini.

Kahden vuoden tuomion jälkeen Pennantin isän hyvät ystävät lukitsivat hänet asuntoon kahdeksi viikoksi, jotta hän pääsisi kuiville. Tempulla oli toivottu lopputulos, ja Pennantilla on nykyään parempi suhde isänsä kanssa.

– Meidän välimme ovat nyt hyvät. Hän tuli häihini, se oli tunteellinen päivä. Hän on ymmärtänyt, että on tehnyt virheitä ja pyytänyt anteeksi niitä sekä sitä, ettei hän ollut läsnä suuren osan elämästäni.

Aiheet Jermaine Pennant