Näkökulma: Vallankumouksellinen jalkapallojohtaja kuoli vain 28-vuotiaana – maailma menetti rajoja rikkoneen uudistajan

Jotkut uutiset pysäyttävät. Istuin eilen illalla junassa ja avasin Twitterin. Siellä odotti pysäyttävä uutinen: Brentford FC:n tekninen johtaja Robert Rowan on kuollut 28-vuotiaana. – Kun kävelimme Loftus Roadilla parkkipaikalle viime lauantaina yhdessä, en osannut kuvitellakaan, että tämä oli viimeinen kerta, kun näen sinut. Olit kunnianhimoinen työtoveri. Puskit seuraa eteenpäin. Olit lämmin, hauska ja luotettava. Lepää rauhassa kaverini, kirjoitti seuran puheenjohtaja Rasmus Ankersen.

Rowan ravisutteli

Rowan oli yksi niistä harvoista futisjohtajista, jotka suostuivat viiden Englannin-kirjeenvaihtajavuoteni aikana haastatteluun. Hän saapui kesällä 2017 länsilontoolaisen Heathrow’n kupeessa sijaitsevaan harjoituskeskukseen rennolla lookilla, Converset ja farkut jaloissaan ja t-paita päällään. Tuuhea parta kruunasi hipsterimäisen kokonaisuuden. Skotlantilainen olisi sopinut tyylinsä puolesta aivan yhtä hyvin johonkin boheemiin mainostoimistoon Shoreditchiin. Rowan hörppi aamulatteaan ja puhui rauhassa. Hän ei höpissyt. Hän ei kierrellyt ja kaarrellut, vaan sanoi mielipiteensä suoraan. Tekninen johtaja tykitti tunnin verran. Hän sanoi, että Brentford tekee asiat jatkossa niin, että juuri Brentford, ei Valioliiga tai Englannin jalkapalloliitto, hyötyy. Brentford oli lakkauttanut kesällä 2016 lähes koko junioritoimintansa. Jäljelle jäi vain reservijoukkue Brentford B. Päätös herätti valtavan myrskyn, mutta Rowan perusteli päätöksen hyvin. Hän korosti, että Brentford haluaa tarjota 40 pelaajalle parhaan mahdollisen toiminnan. Rowan ei nähnyt siinä mitään järkeä, että Mestaruussarjan Brentford käyttää valtavasti aikaa ja rahaa lupauksen kasvattamiseen – ja joku vielä rikkaampi jätti kaappaa tämän 16-vuotiaana, kun voi tarjota ensimmäisen kunnon sopimuksen. Brentford lähti kulkemaan omaan suuntaansa, mutta ei jäänyt yksin. The Gold Mine Effect -kirjallaan julkisuuteen noussut Ankersen ja Rowan ravisuttelivat koko saarivaltakunnan jalkapalloa. Huddersfield Town kopioi pian Ampiaisten mallin. Brentford ei poiminut enää kykyjä vain läheltä, vaan laajensi katsettaan. Rowan halusi mennä hieman pimentoon jääneille markkinoille, esimerkiksi Suomeen, Sloveniaan tai Kreikkaan. Rowan löysi länsilontoolaisten akatemiaan kaksi sinivalkoista pelaajaa: hyökkääjä Marcus Forssin ja keskikenttäpelaaja Jaakko Oksasen.

Jätti ikuisen jäljen

Rowan saapui jalkapallopiireihin perinteisten ympyröiden ulkopuolelta. Hän kasvoi Glasgow’ssa, pelasi vain harrastesarjoissa, mutta tutki lajia innolla. Yksi päivä muutti nuoren futismiehen elämän. Hän löysi scouttausraportteja, joita Chelsea ja manageri José Mourinho käyttivät 2004–07. Rowan alkoi tutkia pelejä. Hän poimi jokaisen mahdollisen tekijän, kun Barcelona ja Manchester United kohtasivat Mestarien liigan loppuottelussa keväällä 2009. Rowan lähetti johtopäätöksensä 120 brittiseuran postilaatikkoon. Vain Nottingham Forest, West Ham ja Celtic vastasivat. Celtic palkkasi hänet kykyjenetsijäkseen. Brentford on tunnettu jo pitkään kyvystään katsoa laatikon ulkopuolelle. Seuran omistaja Matthew Benham on luonut varallisuutensa vedonlyöntialalla. Griffin Parkilla uskotaan tilastotieteen voimaan. Rowan sopi kokonaisuuteen mainiosti. Hän siirtyi 2014 Brentfordiin. Rowan ehti tehdä paljon, jättää ikuisen jäljen koko saarivaltakunnan jalkapalloon. Tämä matka vain päättyi aivan liian aikaisin. Eero Laurila Twitter: @eerolaurila