Antonio Conte on luotettavien tietojen mukaan valmiina hyväksymään Tottenham Hotspurin tarjouksen. Näin ollen Conte päätyisi seuraavaksi lontoolaisjoukkueen tekniselle alueelle Manchesterin sijaan. Nuno sai potkut heti marraskuun alkajaisiksi vain neljän kuukauden jälkeen.

On siis jälleen Antonio Conte -aika: se on aika, jolloin lyhyessä ajassa pitäisi muuttaa sotku täydelliseksi järjestykseksi, halparauta kullaksi, vesi viiniksi. Mutta siihen työhön Antonio Conte on käytännössä täydellinen mies.

Conte on mestarivalmentaja ja mestarillinen taktikko. Hänen luonteensa on vaativa, temperamenttinen ja jääräpäinen. Conte on siis altis aiheuttamaan hankauksia, mutta samalla hän tuo mukanaan tuloksia ja joukkueilleen paljon kaivattuja raameja. Conte vaatii itselleen tietyt lupaukset joukkueen suhteen ja ilmeisesti Spurs on nyt ne antamassa.

Daniel Levy tulee saamaan diilin toteutuessa sen mitä haluaa: valmentajan, jolla on todistettu track record pokaalien toimittamisesta, joukkueen nopeasta ja tehokkaasta organisoinnista ja kaiken tämän pystyy saamaan ja näkemään verrattain lyhyessä ajassa. Neljä kuukautta ei ehkä riitä, mutta eiköhän Levy sen tiedä.

Levy myös tietää, ettei Conte ole perseennuolija, kuten italialainen totesi aikanaan L’Equipe -lehdelle. Todennäköisesti tämä on myös syy, miksi italialainen saa aikanaan lähteä Spursin puikoista. Mutta tämä tapahtuu sitten joskus.

Vain kolme manageria ovat saavuttaneet 90 pistettä tai enemmän viimeisen vuosikymmenen aikana. Jos poisluetaan nimilistalta Josep Guardiola ja Jürgen Klopp, on ainoa jäljelle jäävä nimi Antonio Conte. Conte teki Chelseasta koneen, jota ei pysäyttänyt mikään. Conten saapuessa Stamford Bridgelle Chelsea oli sarjassa kymmenes, ja aikakauden huipentuma oli ikimuistoinen Valioliiga-mestaruus.

Chelsean lisäksi Conte tunnetaan laajalti menestyksekkäästä Juventus-aikakaudestaan sekä Italian vahvasta EM-turnauksesta 2016. Juven kanssa Conte voitti muun muassa kolme perättäistä Scudettoa. Juvelle pokaalit olivat erityisiä Calciopoli-skandaalin jälkimainingeissa.

Internazionale oli Conten toinen mestariteos italialaisessa seurajalkapallossa (toki Bari oli sitä valmennusuran alussa, kun Conte nosti seuran Serie A -tasolle kahdeksan vuoden tauon jälkeen). Inter oli Conten johdolla Eurooppa-liigan finalisti heti ensimmäisellä kaudella Conten kanssa. Parin vuoden pysähdys Milanossa huipentui Scudettoon 2020-21 kauden päätteeksi. Inter oli mestari ensi kertaa 11 vuoteen ja Juventuksen mestaruusputki katkesi komealla tavalla jo ennen päätöskierroksia.

Voidaan siis todeta, että on varsin isot todennäköisyydet sille, että Antonio Conte voi tehdä menestystä myös Tottenhamin kanssa ja voi tehdä sen verrattain lyhyellä aikavälillä.

Tutut periaatteet ryhmityksessä

Conten suosima pelitapa on melko nopea sisäänajettava. Vaikka hänellä ei heti alkuun olisi haluamiaan pelaajia, hän pystyy tiimeineen siihen silti.

Conte on tullut tunnetuksi kolmen topparin linjastaan, neljän tai viiden keskikenttäpelaajan toisesta linjasta ja kahdesta tai kolmesta hyökkäävän pelaajan ylälinjasta. Conten joukkueet pelaavat usein 3-1-4-2-muodostelmassa pallollisessa vaiheessa, esimerkkeinä Italia ja Juventus.

Ryhmityksessä laitapuolustajat pelaavat ylhäällä ja leveällä ja keskikentällä nähdään yksi tai kaksi puolustavampaa pelaajaa. Chelsean kanssa Conte nikkaroi 3-2-4-1 formaatiolla, jossa yksinäistä kärkeä tukivat kaventavat laitahyökkääjät. Keskikentän tuplapivotin edessä tai yläpuolella pelasivat laitapuolustajat. Conte vaatii toppareiltaan pallollista kyvykkyyttä samoin kuin nopeiden tilanteenvaihtojen puolustamiskykyä. Chelseassa Conten yksi ässistä oli César Azpilicueta, Juventuksessa Leonardo Bonucci.

Wing-backit ovat kriittinen osa Conten peliä. Viimeisimmässä työnäytteessä Interissä jopa Ashley Young loisti roolissaan ja syntyi uudelleen jalkapalloilijana. Chelseassa Azpilicuetan muutos advanced-roolin toppariksi ja laitapuolustajista Marcos Alonso oli mahtava puhumattakaan Victor Mosesista. Nämä pelaajat linkittävät peliä ja rytmittävät hyökkäyksiä laitahyökkääjien ja nousevan keskikenttäpelaajan kanssa.

Interissä Conte ryhmitti joukkueensa 3-5-2-muotoon. Keskikenttäpelaajat, ja etenkin puolustava(t) antoi usein viimeisen murtavan syötön joka määritti hyökkäyksiä. Näistä syötöistä nauttivat sekä Lautaro Martínez että Romelu Lukaku, joka oli mielestäni Conten uran paras kärkipari.

Conte haluaa hyökkääjiltään juoksuja pystyyn ja alas sekä kykyä pelata selkä maalia kohti. Esimerkiksi Lukaku kehittyi tässä aivan mielettömän paljon Conten alaisuudessa ja osittain Conten ansiosta Lukaku on nyt yksi maailman parhaista hyökkääjistä.

Kun puolustavampi keskikenttäpelaaja lähettää pallon ylös saavat wing-backit ja kärkipelaajat tukea pysty- tai kaarijuoksuja tekeviltä hyökkäävämmiltä keskikenttäpelaajilta. Näin Conte lataa ylivoimaa vastustajan kolmannekselle. Kun pelaajat tekevät juoksuja useisiin eri paikkoihin, Conten joukkue kerää etua itselleen vähintään positionaalisesti ja määrällisesti.

[readmore from=Tottenham]

Conten peli on parhaimmillaan monipuolista ja arvaamatonta. Se on myös verrattain intensiivistä. Esimerkiksi Juventus antoi vastustajilleen vain minimaalisesti tilaa ja aikaa. Conten prässipeli on voimakasta ja tavoitteellista. Inter prässäsi kovaa ja korkealta pakottaen vastustajan pallonmenetyksiin ja huonojen todennäköisyyksien pystypalloihin. Jos vastustaja alkaa saavuttaa etuja, Conte saattaa määrittelemättömäksi aikaa vaihtaa muotoaan 4-4-2:een. Tätä näimme myös Interissä, ja se toimi.

Conten Juve pelasi puolustusvaiheessa 5-3-2-formaatiossa ja oli erittäin vaikeasti murrettavissa. Toki, kun laitapuolustus ja keskikenttäpelaajat tukevat vahvasti hyökkäyksiä, on uhkana avoin kenttä tilanteenvaihdoissa. Joka tapauksessa 5-3-2-keskiblokki tai matala blokki on Conten paras puolustuksellinen työnäyte: monet muistavat tämän myös Azzurrin esittämänä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Antonio Conten saapuessa on monella taas hyvä syy katsoa Spursia täysin uudella pieteetillä.