Arsenal – kausiennakko 2019-20: Ilotulitus ja maalikarkelot jatkuvat, mutta onko puolustuksen suhteen opittu mitään?

© Kuva: Getty Images

Viime kausi

Arsenal lähti viime kauteen erikoisessa tilanteessa. Ensimmäistä kertaa 22 vuoteen kentän laidalla Gunnersia käskytti joku muu kuin Arsène Wenger. Vuosina 1996-2018 joukkuetta luotsannut ranskalaisherrasmies voitti Arsenalissa kolme kertaa Valioliigan ja seitsemän kertaa FA Cupin. Viimeisimmästä valioliigamestaruudesta on kuitenkin jo 15 vuotta aikaa, ja monien mielestä Wenger jätti pestinsä aivan liian myöhään. Olkoonkin, että seuran historian menestykkäimpänä valmentajana.

Wengerin seuraajaksi palkattiin baskiluotsi Unai Emery. Emery oli valmentanut viimeksi Paris Saint-Germainia, mutta kaikkein parhaiten hänet muistettiin kenties kolmesta perättäisestä Eurooppa-Liigan mestaruudesta Sevillassa vuosina 2014-2016.

Emerylle haluttiin putsata jonkin verran pöytää ennen urakan aloittamista. Alisuorittajia siirrettiin syrjään tai jätettiin jatkosopimuksetta, mutta suuria pelaajamenetyksiä Arsenal ei ennen viime kautta kokenut – ellei sellaiseksi lasketa karismallaan johtanutta, mutta vammojen takia viimeisinä vuosinaan niukalle peliajalle jäänyttä ja uransa lopettanutta seuraikonia Per Mertesackeria. Tulopuolella oli puolestaan vaikkapa hyvin onnistunut Lucas Torreira sekä nopean läpimurron tehnyt Mattéo Guendouzi, jonka kahdeksan miljoonan euron siirtokorvaus voi joskus vielä vaikuttaa todelliselta pilkkahinnalta.

Mitenkään ihanteellista starttia Emery ei Arsenalin peräsimessä saanut, mutta ohjelmakin oli haastava. Ensin puolustava – ja tuleva – mestari Manchester City haki Emiratesilta 2-0-voiton, ja sitten Arsenal taipui Lontoon paikallisessa Stamford Bridgellä Chelsealle maalein 2-3. Sitten tehot löytyivät ja peli asettui nopeasti uomiinsa. Kolmannesta kierroksesta alkaen Arsenal voitti seitsemän ottelua putkeen Valioliigassa. Kun kolme europeliä ja Liigacupin Brentford-mittelö lasketaan mukaan, oli voittoputki peräti 11 pelin mittainen – Arsenalin pisin sitten vuoden 2007.

Kaikkiaan Arsenal pelasi peräti 22 ottelua peräkkäin ilman tappiota, kunnes Southampton kukisti sen joulukuussa kotonaan maalein 3-2. Muiden kärkiryhmien ja etenkin Valioliigan kärkikolmikon korkeasta suoritustasosta kertoo kuitenkin se, että noinkin hyvällä vireellä Arsenal ei käväissyt missään vaiheessa kautta sarjassa edes kolmantena, vaan majaili käytännössä koko kauden sijoilla 4-5. Eroa mestari Manchester Cityyn tuli lopulta massiiviset 28 pistettä, mutta sijoille 3 ja 4 sijoittuneet Chelsea ja Tottenham jäivät kiusallisen lähelle, vain 1-2 pisteen päähän.

Arsenal onnistui huomattavasti paremmin hyökkäys- kuin puolustuspelaamisessaan. 73 tehdyllä maalillaan se oli sarjan kolmanneksi tehokkain joukkue heti ylivoimaisen kärkikaksikon jälkeen. 51 päästettyä maalia oli puolestaan vasta sarjan yhdeksänneksi paras puolustuspään lukema.

Yleisökin viihtyi epäilemättä Arsenalin järjestämissä maalikarkeloissa hyvin, sillä joukkue jäi maaleitta vain neljässä pelaamassaan valioliigaottelussa, eikä koko sarjakauteen mahtunut yhtään 0-0 -peliä. West Ham, Everton ja Leicester nollasivat Arsenalin kotikentällään, ja Emiratesilla Tykkimiehet jäivät maaleitta vain ja ainoastaan sarja-avauksessa Manchester Cityä vastaan. Arsenal olikin sarjan kolmanneksi paras kotijoukkue, mutta vieraspeleissä vasta kahdeksanneksi paras.

Arsenal oli menestynyt Wengerin viimeisilläkin kausilla usein hyvin cup-kilpailuissa, mutta nyt cup-taipaleet päättyivät nopeasti – joskin arvan heitettyä äkkiä vastaan myös ison kaliiperin joukkueen. FA Cupin toisessa ottelussaan Arsenal taipui Manchester Unitedille kotonaan maalein 1-3, ja Liigacupin neljännesvälierissä Arsenal putosi Tottenhamille maalein 0-2, niin ikään Emirates Stadiumilla.

Mesut Özil ei onnistunut viime kaudella. Kuva: Getty Images.

Mestarien liiga -paikka jäi siis Arsenalille Valioliigassa vain pisteen päähän, mutta toisen mahdollisuuden se sai edettyään Eurooppa-liigassa finaaliin. Arsenal voitti helpohkon alkulohkonsa pelattuaan nollapelin viidessä pelissä kuudesta. Ainoan pistemenetyksen se koki 0-0-tasapelissä Sporting Lissabonia vastaan. Pudotuspelien alkajaisiksi sitä säikäyttelivät avausosan kotikentällään voittaneet BATE ja Rennes, mutta Arsenal käänsi molemmat otteluparit Lontoossa edukseen. Kilpailun edetessä vastus vain koveni, mutta Napolin ja Valencian Arsenal kellisti jopa selkein lukemin.

Bakussa pelatussa loppuottelussa – tuhansien kilometrien päässä Lontoosta – vastaan asettui paikallisvastustaja Chelsea. Ottelun alla suurta polemiikkia herätti se, ettei Arsenaliin kantaviin voimiin lukeutunut armenialaispelaaja Henrikh Mkhitarjan lähtenyt joukkueen mukana naapurimaa Azerbaidzhaniin lainkaan, sillä keskikenttäpelaajan turvallisuutta ei pystytty takaamaan. Kummankin joukkueen faneja matkusti paikalle vain vähän, sillä Bakun majoituskapasiteetti oli rajalllinen ja matka muutenkin hankala ja kallis.

Suureksi klassikoksi finaali ei noussut. Vaisun ja maalittoman avausjakson jälkeen alkoi kuitenkin tapahtua, ja Chelsea paineli lopulta jopa selkeään 4-1-voittoon. Finaalin tehomiehinä häärivät vanhaa seuraansa rankonut Olivier Giroud sekä viimeisen pelinsä Chelseassa pelannut Eden Hazard. Giroud’lle tilastoitiin yksi maali ja kaksi maalisyöttöä, ja Hazardille kaksi maalia ja yksi syöttö. Arsenalin lohtumaalin viimeisteli näyttävästi Alex Iwobi. Kitkerä tappio merkitsi kuitenkin sitä, että Arsenal joutuu tyytymään kolmantena vuonna peräkkäin Eurooppa-liigan peleihin, oltuaan sitä ennen mukana Mestarien liigassa peräti 19 kertaa putkeen.

Arsenalin joukkueen suurimpia onnnistujia olivat hyökkäyksen tehokaksikko Pierre-Emerick Aubameyang ja Alexandre Lacazette, jotka ymmärsivät toisiaan kauden edetessä koko ajan vain paremmin ja paremmin. Puolustusta koettelivat Laurent KoscielnynRob HoldinginNacho Monrealin ja Hector Bellerínin pitkät poissaolot, ja keskikentällä Mesut Özilin vaisu kausi ei edesauttanut Arsenalin tavoitteisiinsa yltämistä. Kauden aikana Turkin kiistanalaisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa kaveeraamisellaan etenkin Saksassa närää herättänyt Özil pelasi tehottomimman kautensa 11 vuoteen.

Pelaajasiirrot - lähteneet

Krystian Bielik pelasi kesällä alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa. Kuva: Getty Images.

Krystian Bielik (kp, 21, Derby)

Puolan nuorten maajoukkuemies siirtyi Arsenaliin jo tammikuussa 2015, muttei pelannut Gunnersissa ainuttakaan valioliigapeliä, vaan ainoastaan kaksi Liigacup-ottelua. 189-senttinen Bielik pystyy pelaamaan sekä keskuspuolustuksessa että keskikentän pohjalla. Potentiaaliaan Bielik väläytteli viime kaudella mainiosti menneellä lainapestillä Ykkösliigan Charltonissa sekä kesän alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa, joissa hän oli kahdella maalillaan Puolan paras maalintekijä. Derby maksoi Bielikistä 8,2 miljoonaa euroa.

David Ospina kyllästyi kakkosvahdin rooliin Arsenalissa. Kuva: Getty Images.

David Ospina (mv, 30, Napoli)

Jo täydet kymmenen vuotta Kolumbian maajoukkueen suvereenina ykkösvahtina torjunut Ospina lähti viime kesänä lainalle Napoliin kyllästyttyään vuodesta toiseen jatkuneeseen kakkosvahdin rooliin Arsenalissa. Napolissa Ospina jakoi peliajan nuoren ja lupaavan Alex Meretin kanssa. Napoli lunasti kauden päätteeksi osto-optionsa ja maksoi Ospinasta 3,5 miljoonaa euroa.

Takuma Asano (h, 24, Partizan Belgrad)

Arsène Wenger hankki lupaavan japanilaisen kesällä 2016, mutta Asano ei pelannut Arsenalissa minuuttiakaan. Tärkein tekijä tässä oli, ettei hän ikinä saanut työlupaa Englantiin, mutta ei Asano ihmeemmin vakuuttanut myöskään viimeisten kolmen vuoden lainapesteillään VfB Stuttgartissa ja Hannover 96:ssa. Etenkin viime kausi Hannoverissa oli vaisu. Siitä huolimatta Partizan Belgrad oli valmis maksamaan Japanin maajoukkuemiehestä miljoonan. Flopin leima otsaan kuitenkin jäi, olihan Arsenal maksanut hänestä neljä miljoonaa euroa.

Aaron Ramsey edusti Arsenalia vuodesta 2008. Kuva: Getty Images.

Aaron Ramsey (kk, 28, Juventus)

Walesin maajoukkueen tukipilari oli Arsenalin palvelusvuosiltaan pitkäikäisin pelaaja, kunnes helmikuussa varmistui, että hän siirtyisi uudeksi kaudeksi Serie A -jätti Juventukseen. Kiusallisinta Arsenalin kannalta oli, ettei Ramseysta saatu minkäänlaista siirtokorvausta. Ramsey valittiin kahdesti – kausilla 2013-2014 ja 2017-2018 – Arsenalin vuoden pelaajaksi ja vielä viimeisellä kaudellaan, lokakuussa, hän teki Valioliigan kuukauden maalin. Takareisivamma päätti Ramseyn kauden huhtikuussa, mutta silti mies pysyi terveempänä kuin vuosiin. Kun viidellä edellisellä kaudella pelejä oli jäänyt vammojen takia väliin 10-22/kausi, jäivät loukkaantumispoissaolot viime kaudella yhteensä yhdeksään. 40 ottelussa Ramsey summasi kuusi maalia ja kahdeksan maalisyöttöä. Koko vuonna 2008 alkaneen Arsenal-uran saldoksi kirjattiin 371 ottelua, joissa Ramsey tehoili 65 maalia ja 65 maalisyöttöä. Ainakin lähellä seuraikonin titteliä.

Cohen Bramall (vp, 23, Colchester)

Kesän 2017 yllätysvärväys pelattuaan sitä ennen pelkkää amatöörijalkapalloilua. Ei minuuttiakaan Arsenalin edustusjoukkueessa, ja nyt ilmaissiirrolla Kakkosliigaan.

Dejan Iliev (mv, 24, SKF Sered/laina)

Pohjois-Makedonian A-maajoukkuerinkiin kuuluva – mutta yhä debyyttiään odottava – Ilievi siirtyi Arsenalin organisaatioon jo 17-vuotiaana vuonna 2012. On saanut tyytyä Arsenalissa kolmosvahdin rooliin ja peleihin reservijoukkueessa. Lainattiin täksi kaudeksi Slovakian pääsarjaan.

Danny Welbeckin ura voisi olla hyvin toisenlainen ilman loukkaantumisia. Kuva: Getty Images.

Danny Welbeck (kh, 28, Watford)

Manchester Unitedin kasvatti siirtyi Arsenaliin siirtoikkunan viimeisenä päivänä kesällä 2014. Siirtosummana oli 20 miljoonaa euroa. Welbeck ei pystynyt kuitenkaan pelaamaan yhtään ehjää Arsenal-kautta. Polvi hajosi pariin kertaan, ja sitten seurasivat varvas-, lonkka-, nivus- ja viimeksi nilkkavamma. Hyökkääjän nilkka murtui jo marraskuussa, ja kausi oli ohi. Ehti tehdä sitä ennen yhden maalin Valioliigassa, kaksi Liigacupissa ja kaksi Eurooppa-liigassa. Pelannut loukkaantumiskierteestään huolimatta kahdet MM- ja yhdet EM-kisat Englannin paidassa. Welbeck siirtyi aivan kauden alla vapaana agenttina Watfordiin, joten työmatka säilyy kuta kuinkin samana.

Petr Cechin upea ura tuli päätökseen viime kauden päätteeksi. Kuva: Getty Images.

Petr Cech (mv, 37, lopetti)

Yhdeksän kertaa Tshekin vuoden pelaajaksi, neljästi Valioliigan parhaaksi maalivahdiksi ja kerran (vuonna 2005) maailman parhaaksi maalivahdiksi valittu Cech lopetti uransa elävänä legendana. Cech voitti 11-vuotisen Chelsea-uransa aikana neljästi Valioliigan ja kerran Mestarien liigan. Siirtyi paikalliskilpailija Arsenalin riveihin vuonna 2015, ja putosi joukkueessa kakkosvahdiksi vasta jäähyväiskaudellaan. Pelasi tosin ykköstorjujana Valioliigan ensimmäiset 6,5 ottelua, kunnes reisivamma antoi tilaisuuden Bernd Lenolle. Sen jälkeen vastuuta vain cup-otteluissa ja europeleissä. Sai tilaisuuden päättää uransa Eurooppa-liigan voittoon entistä seuraansa Chelseaa vastaan, mutta oli voimaton Chelsean vyörytyksen edessä. Innokas rumpali ja pidetty ja karismaattinen jalkapalloilija sai jo kesäkuussa töitä Chelsean taustaorganisaatiosta. Pelasi Valioliigassa yhteensä 443 ottelua.

Stephan Lichtsteiner (op, 35, ilman seuraa)

Seitsemän edellistä kautta Juventuksessa pelannut Sveitsin maajoukkuekapteeni oli Arsenalin viime kesän yllätyshankinta. Siirtyi seuraan siirtokorvauksetta vuoden sopimuksella. Sai tyytyä Arsenalissa rotaatiomiehen rooliin pelaten vain 23 ottelussa (näistä 14 Valioliigassa). Väsymätön laitamenijä on edelleen ilman uutta seuraa, mutta on vakuutellut haastatteluissa, ettei aio lyödä vielä nappiksia naulaan.

Denis Suárez (kk, 25, Barcelona/paluu lainalta -> Celta Vigo)

Barcelonasta muutaman vuoden ajan jalansijaa hakenut Suárez saapui tammikuussa loppukauden lainalle Arsenaliin. Pelasi Arsenalissa kuudessa ottelussa yhteensä 95 minuuttia, kunnes nivusvamma päätti kauden huhtikuussa. Siirtyi kesällä 12,9 miljoonalla eurolla kasvattajaseuraansa Celta Vigoon.

Laurent Koscielny edusti Arsenalia vuodesta 2010. Kuva: Getty Images.

Laurent Koscielny (kp, 33, Bordeaux)

Arsenalin kapteeninakin toiminut Koscielny jätti Pohjois-Amerikan kiertueen kesällä väliin, jonka jälkeen seura päätti suostua myymään topparin. Kiinnostuneita seuroja löytyi miehen synnyinmaasta Ranskasta. Koscielny oli halukas siirtymään Rennesiin, mutta Arsenal ei tyytynyt Rennesin tarjoamaan siirtosummaan. Koscielnylla oli vuosi jäljellä sopimustaan Arsenalin kanssa. Lopulta Arsenal suostui Bordeaux’n tarjoamaan viiden miljoonan euron siirtokorvaukseen. Bordeaux’ta voi onnitella erinomaisesta hankinnasta erittäin suotuisaan hintaan.

Alex Iwobi (vh, 23, Everton)

Siirtoikkunan viimeinen siirto nähtiin vasta Suomen aikaa lähes keskiyöllä. Arsenalia aina akatemiasta saakka edustanut Iwobi siirtyi 30,4 miljoonan euron pelaajakaupassa Evertoniin. Iwobi solmi Evertonin kanssa kesään 2024 saakka ulottuvan sopimuksen. Iwobille on luvassa isompi rooli Evertonin paidassa.

Carl Jenkinson (op, 27, Nottingham)

Suomea juniorimaajoukkueissa edustanut Charltonin kasvatti siirtyi Arsenalin kirjoille jo kesällä 2011. Pelasi vuosien saatossa Arsenalin edustusjoukkueessa 70 ottelua, joista 41 Valioliigassa. Lopullista läpimurtoa Jenkinson ei Gunnersissa kuitenkaan koskaan tehnyt. Parhaat näytöt ovatkin lainapestiltä West Hamista vuosilta 2014-2016. Siirtyi nyt 2,2 miljoonalla eurolla Nottinghamiin.

Eddie Nketiah (kh, 20, Leeds/laina)

Chelseasta vuonna 2015 Arsenalin junioreihin loikannut hyökkääjä hakee ensi kauden ajan vauhtia Marcelo Bielsan valmentamasta Leedistä. Englannin nuorisomaajoukkueiden vakiokasvo pelasi viime kaudella viidessä valioliigapelissä yhteensä 62 minuuttia ja teki kauden päätöskierroksella debyyttimaalinsa Burnleytä vastaan.

Pelaajasiirrot - saapuneet

Nicolas Pépéstä tuli Arsenalin kallein hankinta. Kuva: Getty Images.

Nicolas Pépé (oh, 24, Lille)

Arsenalin niukasta, 43,5 miljoonan euron siirtokassasta supistiin mediassa pitkin kevättä ja alkukesää. Pohdittiin sitä, miten ihmeessä budjetti saataisiin riittämään Wilfried Zahan hankkimiseen Crystal Palacesta. Elokuun ensimmäisenä päivänä Arsenal kuitenkin osoitti nämä höpinät palturiksi, pullisti muskeleitaan ja teki Norsunluurannikon maajoukkuelaituri Nicolas Pépéstä seuran uuden ennätyshankinnan. Lille kuittasi timantistaan muhkeat 80 miljoonaa euroa. Se merkitsi jalkapallohistorian seitsemänneksi suurinta myyntivoittoa pelaajasiirroissa, sillä Lille oli maksanut Ranskassa syntyneestä Pépéstä kaksi vuotta aiemmin ”vain” kymmenen miljoonaa. Pépé summasi 38 Ligue 1 -ottelussa komeat tehot 22 maalia ja 11 maalisyöttöä. Nämä toivat miehelle valinnan myös sarjan tähdistöjoukkueeseen. Pépéstä olivat kiinnostuneet lukuisat muutkin huippuseurat, mutta nyt odotamme jännityksellä, kuinka yhteispeli Aubameyangin ja Lacazetten kanssa sujuu. Erikoista: Pépé pelasi jalkapalloa 14-vuotiaaksi asti maalivahtina.

William Saliba (kp, 18, Saint-Étienne/siirto toteutuu myöhemmin)

William Saliba pelasi viiden kauden ajan samassa seurassa AS Bondyssa kolme vuotta vanhemman Kylian Mbappén kanssa, ja häntä valmensi jonkin aikaa Mbappén isä. 193-senttiseksi venähtänyt toppari debytoi Ligue 1:ssa viime syksynä, 17-vuotiaana, ja pelasi debyyttikaudellaan 16 sarjapeliä Saint-Étiennessä. Jatkaa samassa seurassa lainalla myös ensi kauden, mutta Arsenalin totisista aikeista kielii se, että Gunners maksoi Ranskan nuorisomaajoukkuemiehestä peräti 30 miljoonaa euroa.

Gabriel Martinelli (vh, 18, Ituano)

18-vuotiasta laituria ovat tarkkailleet aiemmin muun muassa Barcelona ja Manchester United. Brasilian maajoukkueluotsi Tite kutsui Martinellin treenaamaan A-maajoukkueen mukana kesän Copa Américan alla. Ei vielä pääsarjaotteluita pelattuna, mutta silti tukeva 6,7 miljoonan euron siirtosumma.

Dani Ceballosilta odotetaan lopullista läpimurtoa eliittiin. Kuva: Getty Images.

Dani Ceballos (kk, 22, Real Madrid/laina)

Potentiaalia yhdeksi kauden parhaista värväyksistä. Juniorina Sevillan molemmissa pääsarjaseuroissa Sevilla FC:ssä ja Real Betisissä pelannut Ceballos liittyi Real Madridiin kesällä 2017, mutta ei ole ikinä kuulunut Zinédine Zidanen suosikkipelaajiin. Julen Lopeteguin ja Santiago Solarin alaisuudessa Ceballosilla kulki heti paljon paremmin. Nuorten maajoukkuetasolla Ceballos on ollut lähestulkoon dominoiva. Hänet on valittu sekä vuosina 2019 että 2017 alle 21-vuotiaiden EM-turnauksen tähdistöön, ja kaksi vuotta sitten Ceballos pokkasi jopa turnauksen parhaan pelaajan pystin. A-maaotteluitakin Ceballosilla on vyöllään jo kuusi. Ceballos voi hyvinkin nousta Arsenalin johtavaksi pelaajaksi tällä kaudella, ja kenties kesällä voivotellaankin sitä, ettei lainasopimuksessa ole osto-optiota. Näin järjesteltiin tiettävästi Ceballosin itsensä pyynnöstä.

Reiss Nelson (oh, 19, Hoffenheim/paluu lainalta)

19-vuotias laituri/kärki palaa vuoden mittaiselta bundesliigalainaltaan ja on esiintynyt harjoituskauden aikana vahvasti edukseen. Arsenalin kasvatti on Englannin juniorimaajoukkueiden vakiokasvo, joka debytoi Tykkimiehissä jo kaudella 2017-2018. Tuolloin minuutteja herui kaikkiaan kolmessa valioliigapelissä ja yhteensä 16 edustusjoukkueen ottelussa. Teki viime kaudella Hoffenheimissa seitsemän maalia 23 ottelussa ja pokkasi valinnan Bundesliigan lokakuun tulokkaaksi.

David Luiz vaihtoi Chelsean Arsenaliin. Kuva: Getty Images.

David Luiz (kp, 32, Chelsea)

Melkoinen siirtopommi nähtiin vielä Deadline Dayn viime hetkillä, kun Chelsea-toppari David Luiz siirtyi paikallisvastustaja Arsenaliin. Arsenal maksoi Luizin palveluksista 8,7 miljoonaa euroa ja Luiz teki Tykkimiesten kanssa kahden vuoden sopimuksen. Luiz oli ilmoittanut halusta siirtyä pois Chelseasta siirtoikkunan viimeisinä päivinä, ja toive lopulta toteutui vain hetki ennen siirtoikkunan sulkeutumista. Luiz eittämättä vahvistaa Arsenalin heikohkoa keskuspuolustusta.

Kieran Tierney (vp, 22, Celtic)

Koko kesän kestänyt siirtosaaga saatiin päätökseen vasta Deadline Daynä. Lopulta Arsenal maksoi Tierneystä Celticille noin 27 miljoonaa euroa. Arsenal halusi pitkään Tierneyn ja Celtic venytti kauppaa mahdollisimman pitkään saadakseen pelaajastaan parhaan hinnan. Tierney tuo kovaa kilpailua Sead Kolasinacille vasemman laitapuolustajan tontilla.

Tiesitkö tämän?

Arsenalin pääomistaja Stan Kroenke on Forbesin tuoreimmalla maailman rikkaimpien ihmisten listalla sijalla 167 arvioidulla 8,8 miljardin omaisuudellaan. Kiinteistökaupoilla rikastunut Kroenke oli jo entuudestaan äveriäs, mutta perheen yhteisvarat kasvoivat, kun hänen puolisonsa Ann Walton Kroenke sisaruksineen peri vuonna 1995 kauppaketjujätti Wal-Martin pääomistajuuden.

Kroenket omistavat Arsenalin lisäksi lukuisia muitakin urheiluseuroja useissa eri liigoissa ja lajeissa: NBA-seura Denver Nuggetsin, NHL-seura Colorado Avalanchen, lacrosse-seura Colorado Mammothin, MLS-seura Colorado Rapidsin, NFL-seura Los Angeles Ramsin ja E-urheiluseura Los Angeles Gladiatorsin. Lisäksi imperiumiin on kuulunut jenkkifutisseura Colorado Crush. Yleisesti ottaen seurojen menestys ei ole ollut kovin kaksinen.

Stan Kroenke ei anna juuri koskaan haastatteluja ja esiintyy julkisuudessa harvoin. Yhdysvaltain edellisissä presidentinvaaleissa hän tuki Hillary Clintonia 100 000 dollarilla ja Donald Trumpia miljoonalla dollarilla.

Valmennus

Unai Emery

Shakkia rakastava Unai Emery haluaa hioa yksityiskohtia. Kuva: Getty Images.

Shakkia ja padelia harrastava Emery tunnetaan yksityiskohtiin paneutuvana valmentajana. 

Baski joutui lopettamaan peliuransa polvivamman vuoksi ja aloitti valmentajana 32-vuotiaana Lorca Deportivassa.

Emery sai Almeriassa ja Valenciassa mainetta tuntikausia kestäneillä videosulkeisillaan – ja repi paljon irti joukkueiden voimavaroista.

Hän voitti Sevillassa Eurooppa-liigan komeat kolme (2014, 2015, 2016) kertaa peräkkäin ja 2018 Paris Saint-Germainissa Ranskan mestaruuden.

Moni yllättyi, kun Arsenal palkkasi hänet toukokuussa 2018. Emery ei osannut kovin hyvin englantia ja jäi ennakkoveikkailuissa hieman taustalle, mutta hiljensi epäilijät nopeasti. Arsenal porskutti joulukuussa 2018 peräti 22 ottelun tappiottomassa putkessa.

Tykkimiesten kausi päättyi lopulta rajuun pettymykseen. Chelsea voitti pohjoislontoolaiset Eurooppa-liigan loppuottelussa. Valioliigassa Arsenal jäi viidenneksi. 

Unai Emery peri Arsène Wengerin laiskistuneen ryhmän. Kuva: Getty Images.

Emery, 47, sai mahalaskun jälkeen kritiikkiä. Harva nosti esille, että hän joutui pärjäämään hyvin rajallisella siirtokassalla, kapealla materiaalilla ja kamppailemaan Arsène Wengerin perinnön kanssa. Arsenal muovautui Wengerin hyydyttyä mukavuudenhaluiseksi ja keskinkertaiseksi porukaksi. 

Wenger sai kuulla jäykkyydestään, mutta Emery ei pelkää muovata. Arsenal käyttää eri ryhmityksiä: Emery haluaa, että Arsenal vaihtaa sulavasti kolmen topparin puolustuslinjan neljän pelaajan alakertaan.

Emery suosii hyökkäysalueella hyvin miespainotteista prässiä. Hän ei pelkää jättää alhaalle yksi vastaan yksi -tilanteita. Tämä kostautui esimerkiksi juuri Eurooppa-liigan loppuottelussa, kun Chelsea murskasi punavalkoisten 3–4–1–2-ryhmityksen kolmella kärjellä.

Emery ei anna kurinalaisessa kokonaisuudessa vapaalippuja. Hän odottaa, että jokainen pelaaja laskeutuu puolustusmuotoon – jos vastustaja etenee korkean prässin ohi. Ajoittain lepsusti hölkkäilevä Mesut Özil on esimerkiksi jäänyt vähäiselle vastuulle.

Baski saa varautua jälleen valtaviin haasteisiin. Arsenal joutuu pärjäämään vähäisillä siirtovaroilla. Emery on yrittänyt korvata puutteita todennäköisyyksien voimalla. Arsenal ei murtaudu summittaisesti, vaan yrittää syöttää pallon laadukkaasti kultaiselle maalintekoalueelle, rangaistusalueen keskelle.

Emery haluaa, että joukkueen laitapuolustajat nousevat korkealle. Arsenal yrittääkin täyttää kentän kaikki viisi pystysuuntaista kaistaa mahdollisimman tasapainoisesti. 

Maalivahti Bernd Leno on yhtälössä avainasemassa. Arsenal yrittää avata rohkeasti keskustaan lyhyellä ja luoda näin tilaa laidoille. Kunnianhimoinen pelimalli on haastava joukkueen heikohkolle puolustuslinjalle. Matteo Guendouzi, Granit Xhaka ja kumppanit joutuvat koville keskikentän pohjalla. 

Emery pohti läpi talven, miten kärjen Pierre-Emerick Aubameyang ja Alexandre Lacazette mahtuvat samaan aikaan nurmelle. Komeat 22 kertaa osunut Aubameyang sai toisinaan vastuuta laidallakin. Lacazette heilutti verkkoja 13 kertaa ja pohjusti kahdeksan osumaa. 

Koska Arsenal joutuu kuluttamaan maltillisesti, on parivaljakon panos jälleen hyvin tärkeä.

Emery kantaa valtavan vastuun. Seuran kannattajat alkavat kypsyä siihen, miten omistaja Stan Kroenke säästelee miljooniaan. Vain menestys pitää pinnan alla kovasti kuplivan kapinan kurissa. 

Tärkein pelaaja

Pierre-Emerick Aubameyang

Pierre-Emerick Aubameyang on antanut Arsenalin maksamalle siirtokorvaukselle huolella vastinetta. Kuva: Getty Images.

Olisi hyvä vaihtoehto nostaa Arsenalin tärkeimmäksi pelaajaksi tuore ennätyshankinta Nicolas Pépé, mutta annetaan titteli sittenkin ennätyksen vanhalle haltijalle Pierre-Emerick Aubameyangille. Vaikka kesällä mittariin rapsahti jo 30 ikävuotta, ei voltteja heittelevän Batman-fanin vauhti osoita mitään hiljenemisen merkkejä.

Aubameyangin meriittilista vuosien varrelta on komea: Ligue 1:n vuoden joukkueessa kaudella 2013-2014 ja Bundesliigan tähdistössä 2016-2017. Kahdesti Eurooppa-liigan vuoden joukkueessa, viime kausi mukaan lukien. Kerran Afrikan vuoden pelaaja, ja maalikuningas kertaalleen niin Bundesliigassa kuin Valioliigassakin. Valioliigan maalikuninkuus meni tosin viime kaudella jakoon kahden muun afrikkalaisen, Mohamed Salah’n ja Sadio Manén kanssa.

Gabonilaishyökkääjä pelasi viime kaudella Arsenalin kenttäpelaajista kaikista eniten valioliigaminuutteja. 36 ottelussa syntyi 22 maalia ja viisi maalisyöttöä. Eurooppa-liigan 12 ottelun saldo oli kahdeksan maalia ja kolme syöttöä.

Vaikka Arsenal löikin jättisumman tiskiin Nicolas Pépén hankkiessaan, on norsunluurannikkolainen tuskin uhkaamassa ”Auban” asemaa. Lähinnä Unai Emery miettineekin, miten hyökkäyksen tehotrio mahdutetaan kentälle yhtä aikaa. Viime kaudella Lacazette ja Aubameyang pitivät kentällä hymyssä suin hauskaa, ja esittelivät monta hyväntuulista tuuletusta maaleja mättäessään. Nyt Gunners-fanit odottavat innolla, mitä lisänimen ”PAL” saanut trio saa yhdessä aikaan.

Aubameyang on joukon kokenein ja vanhin, joten johtajan rooli aukeaa hänelle luonnostaan. Gabonilaisen vauhdikkaat spurtit lienevät monelle valioliigapuolustukselle myrkkyä tälläkin kaudella, ja moni toppari epäilemättä toivookin silmiä selkäänsä. Arsenal-fanien kannattaa nauttia Aubameyangin juonikkuudesta niin kauan kuin suinkin mahdollista, sillä ennemmin tai myöhemmin jalka alkaa myös painaa. Aubameyangin näkisi mielellään joskus myös MM-kisoissa, mutta gabonilaisena toiveen toteutuminen lienee aika epätodennäköistä.

Arvio

Sija: 4

Arsenalin hyökkäyspeli oli viime kaudella ajoittain erittäin iloista katseltavaa, ja Nicolas Pépén hankinnan myötä ilme voi muuttua entistäkin pirteämmäksi. Myös Reiss Nelsonin läpimurto brittikentillä lienee ovella.

Aaron Ramseyn lähtö oli ainoa merkittävä pelillinen menetys, mutta paikkaaja Dani Ceballosin urakäyrä on vahvassa nousussa. Kaikki kunnia Ramseylle, mutta keskikentän keskusta on saattanut vaihdoksen myötä jopa vahvistua.

Bernd Leno täytti paikkansa Arsenalin maalinsuulla. Kuva: Getty Images.

Arsenalin murheenkryyni viime kaudella oli sen sijaan pahasti haparoinut puolustus – olkoonkin, että lukuisine loukkaantumisineen. Bernd Leno oli ajoittain täystyöllistetty, mutta täytti paikkansa hyvin. Muuten sekä kokoonpanon että pelillisen suoritustason ylläpitämisessä oli vahvaa hakemista. Keskikentän pohjalla Lucas Torreira ja Granit Xhaka auttavat puolustusta hyvin, mutta keskuspuolustukseen haettiin lisävahvistusta siirtoikkunan sulkeutumiseen saakka. Vahvistusta tulikin Deadline Dayna peräti tuplaten, kun haaviin uivat David Luiz ja Kieran Tierney. Kaikki eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita virheherkän David Luizin olevan ratkaisu ongelmiin. Unai Emeryllä on täysi työ saada puolustus pitämään viime kautta paremmin.

Naapuriseura Chelsean tilanne näyttää huomattavasti Tykkimiehiä vaikeammalta, joten koska Arsenalin käyrä osoittaa ylöspäin, lienee kauden päätteeksi nelossija plakkarissa ja paluu Mestarien liigaan tosiasia. Myös Eurooppa-liigassa Arsenal on eittämättä tälläkin kaudella suurimpia voittajasuosikkeja.

Kärkikaksikko Liverpoolin ja Manchester Cityn haastaminen ei sijaan näytä vieläkään alkuunkaan realistiselta tavoitteelta. Hyökkäys on Arsenalin paras puolustus, mutta Cityn tai Liverpoolin haastaminen pelkkään maalintekokilpailuun – niin keskinäisissä kuin koko sarjassakin – ei kuulosta järkevältä päämäärältä. Niin hurjalta kuin se kuulostaakin, Arsenalia vastaan lauottiin viime kaudella useammin kuin se itse laukoi. Samaan on tuskin varaa toista kautta peräkkäin.

Ihanneavaus

Valioliiga: Arsenalin ihanneavaus

Kokoonpanolista

  PelaajaPPPelipaikkaIkä
1Bernd LenoMVMaalivahti04.03.1992
26Emiliano MartínezMVMaalivahti02.09.1992
33Matt MaceyMVMaalivahti9.9.1994
20Shkodran MustafiKPToppari17.4.1992
5SokratisKPToppari09.06.1988
23David LuizKPToppari22.4.1987
21Calum ChambersKPToppari20.1.1995
16Rob HoldingKPToppari20.9.1995
27Konstantinos MavropanosKPToppari11.12.1997
31Sead KolašinacVPVasen laitapuolustaja20.6.1993
3Kieran TierneyVPVasen laitapuolustaja5.6.1997
18Nacho MonrealVPVasen laitapuolustaja26.2.1986
2Héctor BellerínOPOikea laitapuolustaja19.3.1995
11Lucas TorreiraPKKPuolustava keskikenttä11.2.1996
34Granit XhakaPKKPuolustava keskikenttä27.9.1992
4Mohamed ElnenyPKKPuolustava keskikenttä11.7.1992
29Mattéo GuendouziKKKeskikentän keskusta14.4.1999
8Dani CeballosKKKeskikentän keskusta7.8.1996
28Joe WillockKKKeskikentän keskusta20.8.1999
7Henrikh MkhitarjanHKKHyökkäävä keskikenttä21.01.1989
10Mesut ÖzilHKKHyökkäävä keskikenttä15.10.1988
35Gabriel MartinelliVHVasen laitahyökkääjä18.6.2001
19Nicolas PépéOHOikea laitahyökkääjä29.5.1995
24Reiss NelsonOHOikea laitahyökkääjä10.12.1999
15Ainsley Maitland-NilesOHOikea laitahyökkääjä29.8.1997
9Alexandre LacazetteKHKeskushyökkääjä28.5.1991
14Pierre-Emerick AubameyangKHKeskushyökkääjä18.06.1989

Eero Laurila, Heikki Kuparinen