Kommentti: Valmentajan ei kannata pyrkiä parhaimpaansa

Olemme tänään saaneet lukea valioliigakauden neljänsistä valmentajapotkuista. West Ham antoi kenkää Slaven Bilićille ja etsii nyt uutta päävalmentajaa. Siitä voidaan olla montaa mieltä, olivatko potkut oikeutetut. Jos katsotaan vain tämän hetken sarjataulukon tilannetta, Hammers-johdon ratkaisun ymmärtää. Joukkue kun majailee putoajan paikalla kolmanneksi viimeisenä. Ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään juuri tämän hetken sarjasijoitus. Isossa kuvassa ongelmallisempaa on tavoitteet ja riman nostaminen uusiin korkeuksiin.

Bilić oli liian hyvä?

Kärjistetysti väitän, että Bilić sai potkut, koska hän oli liian hyvä. Ennen kuin tulee kovin paljon lokaa tuosta väitteestä niskaan, avaan asiaa hieman. Bilić valmensi West Hamia kesästä 2015 lähtien. Ensimmäinen kausi oli erinomainen, lähes sensaatiomainen. Hammers sijoittui Valioliigassa komeasti seitsemänneksi. Edellisen kerran vastaava temppu oli nähty joukkueelta kaudella 2001-02. West Hamissa alettiin maalailla kuvia isojen joukkoon pääsemisestä. Alettiin puhua kovan luokan pelaajista, joita seura voisi tavoitella siirtomarkkinoilla. Ja sitten se olikin iso pettymys, kun West Ham viime kaudella konttasi syksyllä ja sijoittui lopulta 11:nneksi. Oliko Hammers todella niin hyvä kuin seitsemäs sija Valioliigassa antoi ymmärtää? Vai oliko se vain huippusijoituksen tarjoamaa illuusiota?

Ihmisen kummallinen muisti

Bilić on nyt potkut saanut, eikä se muuksi muutu. Ajatusleikkinä on silti hauska ajatella, olisiko miehellä vielä työpaikka, jos edelliskausien sijoitukset olisivat olleet esimerkiksi 16:s ja 14:s. Tapaus Bilić on ihan verrattavissa tapaukseen Claudio Ranieri. Italialainen teki kerran elämässä -tasoisen tempun, kun hän johdatti Leicesterin valioliigamestariksi. Sen ei pitänyt olla mahdollista. Mutta kun siitä tulikin mahdollista, odotukset nousivat ihan epärealistisiksi. Ennen mestaruuskautta Leicester oli sijoittunut 14:nneksi ja Ranierin saadessa potkut (23.2.17) joukkue oli sijalla 17. Mitä jos Ranieri olisikin johdattanut Leicesterin ensin vaikka 16:nneksi. Olisiko hän saanut potkuja 17. sijan tuloksella?

Prosessi alusta

Leicesterissä Ranierin korvasi Craig Shakespeare, joka hänkin on jo saanut potkut. West Hamin uudeksi päävalmentajaksi on puolestaan uumoiltu David Moyesia. Nyt prosessi alkoi/alkaa molemmissa seuroissa taas alusta. Sanotaan vielä loppukaneetiksi se, että ratkaisu niin Bilićin kuin Ranierin kohdalla saattoi hyvinkin olla oikea. Ehkä seurajohdoissa oli hyvin perusteltua tietoa siitä, etteivät kyseiset valmentajat enää kyenneet viemään joukkueita eteenpäin – päinvastoin. Samaan aikaan tilastot kertovat omaa kieltään. Valioliiga-aikakaudella Bilićin pistekeskiarvo on West Ham -historian paras. Aivan vastaavalla tavalla Ranierin voittorosentti on Leicesterin valioliiga-aikakauden päävalmentajista kovin. Jaakko Perttilä Twitter: @JaakkoPerttila