Valioliiga tiedotti loppuviikosta, että sarja on tauolla ainakin huhtikuun lopulle saakka. Sarja kartoittaa nyt, miten jäljelle jääneet 92 ottelua voidaan pelata.

Valioliiga yrittää loppuun saakka, koska sarja on kokemassa valtavat, satojen miljoonien puntien menetykset televisiorahoissa. Tämä soutaminen ja huopaaminen on hämmentävää ja surullista. Ihmisten terveys on asetettava nyt rahan edelle. Kausi pitää keskeyttää – ja uusi aloittaa, kun koronavirus on hellittänyt otettaan. Siihen voi tosin vielä mennä pitkä aika.

Asiantuntijoiden näkemys on, että koronavirus kitketään parhaiten eristämällä ihmiset kotioloihin. Kymmenientuhansien ihmisten tapahtumat toimivat tehokkaina viruslinkoina.

Vielä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että koronavirus voi jättää pysyvät vauriot terveenkin ihmisen keuhkoihin.

Esimerkiksi South China Morning Post julkaisi hiljattain artikkelin, jonka mukaan Hongkongissa on havaittu, että osalla parantuneista koronapotilaista on merkittävästi pienentynyt keuhkotilavuus.

Hongkongissa tutkittiin 12 parantuneen potilaan ryhmää. Heistä kahdella tai kolmella todettiin muutoksia keuhkojen tilavuudessa.

– He hengästyvät jopa pienestä kävelymatkasta, kertoi Owen Tsang Tak-yin, Princess Margaret -sairaalan lääketieteellinen johtaja.

Nämä tiedot on syytä ottaa jalkapallossa vakavasti. Hapen ja hiilidioksin vaihto verenkiertoon tapahtuu keuhkoissa alveolien kautta, jossa kaasut siirtyvät ohuen seinämän lävitse. Jos koronavirus aiheuttaa vakavia vaurioita, niin tämä seinämä paksunee. Tämä taas johtaa siihen, että happi ei saavuta yhtä nopeasti elimiä ja aivoja.

Koronavirus iskee rajuimmin yli 70-vuotiaisiin, mutta kukaan ei pysy täysin turvassa. Jalkapalloilijan liikkuminen ottelussa vaihtelee pelipaikkakohtaisesti. Esimerkiksi maalivahti ja keskikenttäpelaaja liikkuvat eri määrät.

Liikkumisesta valtaosa on kävelyä ja hölkkää. Jos pelaajalla on hyvä aerobinen ja anaerobinen kapasiteetti, pystyy hän repiviin juoksuihin ja spurtteihin.

Kokonaisuudessaan pelaaja liikkuu ottelussa keskimäärin noin 8-12 kilometriä, on todennut muun muassa Katri Pullinen väitöskirjassaan ”Jalkapallon lajianalyysi ja ohjelmointi”. On siis selvää, että pienikin keuhkovaurio voi vaikuttaa pelaajan hapenottokykyyn, ja kykyyn jatkaa huipputasolla. Esimerkiksi Liverpoolin James Milner, 34, saattaa liikkua 13 kilometriä ottelussa. Hän elää viimeisen päälle huippu-urheilijan elämää, jotta pysyy kunnossa. Pienikin särö tähän vaikuttaa oleellisesti hänen kykyynsä jatkaa nykytasolla.

Valioliiga ei siis voi edes harkita ottelujen pelaamista tyhjille katsomoille. Pelaajien palaaminen harjoituksiin ja peleihin aiheuttaisi kohtuuttomia riskejä – heidän koko loppu-uransa kannalta.

Kirjoittaja on Liikunnanohjaaja (AMK) ja jalkapallovalmentaja.