Näkökulma: Kuolleen Liverpool-manageri Gérard Houllierin suuruus ymmärretään vasta nyt

Mitä vastaisit, jos pyytäisin nimeämään 2000-luvun menestyneimmän ranskalaisen jalkapallovalmentajan, joka mullisti englantilaisen jalkapallon? Vastaisit varmaan Arsène Wenger? Etkä olisi tietenkään väärässä, sillä viikonloppuna Palloliiton järjestämillä jalkapallon kehityspäivilläkin luennoinut Wenger on varmasti tunnetuin tuohon kuvaukseen sopiva valmentaja. Pokaalien ja muiden saavutusten lisäksi Wenger tunnetaan miehenä, joka toi jalkapallon Englannissa 2000-luvulle. Wengerin tuomat uudistukset pelaajatarkkailuun, harjoitteluun ja muun muassa jalkapalloilijoiden ruokavalioon olivat osa vuosituhannen vaihteen globaalia jalkapallokehitystä, joka teki Valioliigasta kodin kansainvälisille huippupelaajille, ja sen joukkueista kiintopisteen koko lajille. Wenger ei kuitenkaan ole ainoa Englannissa pioneerityötä tehnyt ranskalaisvalmentaja.

Ranskan- ja maailmanmestari

Kesällä 1998, pari vuotta Wengerin Englantiin saapumisen jälkeen, Liverpool palkkasi silloisen päävalmentajan Roy Evansin rinnalle ranskalaisen Gérard Houllierin. Houllier saapui Englantiin mittavalla, mutta kenties hieman ristiriitaisella, ansioluettelolla. Kolmen vuoden mittainen jakso PSG:n valmentajana oli tuonut seuran historian ensimmäisen Ranskan mestaruuden (1986), mutta se toi myös Houllierille kahdet, kyllä – kahdet, potkut. Ensimmäisen kauden mestaruutta seurannut krapulakausi toi vain seitsemännen sijan Ligue 1:ssä ja kolmannella kaudellaan Houllier sai potkut jo lokakuussa heikon alkukauden seurauksena. Kuitenkin vielä saman kauden aikana Houllier kutsuttiin takaisin PSG:n penkin päähän, mutta joukkueen sijoituttua sarjassa vasta 13:nneksi oli Houllierin aika jatkaa matkaansa. Seuraavat kymmenen vuotta Houllier viihtyi Ranskan maajoukkueen teknisenä johtajana ja lyhyesti myös joukkueen päävalmentajana. Jalkapallolegenda Michel Platinin aika Les Bleusin päävalmentajana, yhteistyössä Houllierin kanssa, oli karvas pettymys. Ranska ei selvinnyt 1990 MM-kisoihin ja 1992 EM-kisataival päättyi ensimmäiseen kierrokseen. Houllierista tehtiin päävalmentaja Platinin saatua potkut, mutta hänkin epäonnistui MM-kisapaikan saavuttamisessa Yhdysvaltojen järjestämiin vuoden 1994 MM-kisoihin. Päävalmentajapesti päättyi 1994, mutta Ranskan jalkapalloliitto antoi Houllierin kuitenkin jatkaa teknisenä johtajana vielä seuraavat neljä vuotta. Houllier päätti aikansa teknisenä johtajana Ranskan ensimmäiseen jalkapallon maailmanmestaruuteen 1998 kotikisoissa. Vihdoin tunnustusta pitkästä työstään saanut herrasmies sai ansaitusti kaulaansa erikoismitalin maailmanmestaruuden jälkeen.

Haasteita, menestystä ja lisää haasteita Liverpoolissa

Saavutus toi Houllierille mahdollisuuden ensimmäiseen valmentajapestiin ulkomailla ja mahdollisuuden herättää Englannin nukkuva jättiläinen taistelemaan suurista pokaaleista. Roy Evans oli alkuun Houllierin rinnalla toisena päävalmentajana, mutta hän erosi jo 1998 marraskuussa. Houllier otti vetovastuun ja hänen kädenjälkensä alkoi näkyä myös muutoksissa pelaajistoon. 90-luvulla ”Spice Boys” lempinimen saaneet Liverpooliin englantilaispelaajat (McManaman, James, Fowler, Ince, Collymore) saivat kaikki lähteä vuorollaan ja tilalle hankittiin mannereurooppalaisia pelaajia. Hollantilaisesta Willem II:sta 2,5 miljoonan punnan siirtosummalla hankittu Sami Hyypiä muodosti luotettavan toppariparin sveitsiläisen Stephane Henchozin kanssa. Norjalainen John-Arne Riise saapui Monacosta. Heitä seurasi muun muassa kaksi entistä Bayern Münchenin pelaajaa, Markus Babbel ja Didi Hamann. Brittihankinnoista suvereenein oli kokeneen Gary McAllisterin kaappaminen ilmaisella siirrolla Coventrysta.

• LUE MYÖS: Sami Hyypiältä kauniit sanat kuolleen mestarivalmentajan muistoksi – ”Hänellä oli tarpeeksi uskoa minuun”

Menestys odotutti itseään aina Houllierin kolmannelle Liverpool-kaudelle asti, mutta kalenterivuoden 2001 aikana ranskalaisen luotsaama joukkue voitti lopulta peräti viisi pokaalia (FA Cup, Liigacup ja Community Shield Englannissa, UEFA Cup ja UEFA Super Cup Euroopassa). Huimat 63 ottelua tuon kauden aikana urakoinut Liverpool-miehistö muistetaan kolmesta maajoukkuehyökkääjästä (Owen, Fowler ja Heskey), sekä merkittäviin rooleihin nousseista oman kaupungin kasvateista (Gerrard, Carragher ja Murphy). Houllier oli jo pari vuotta uudistanut Liverpoolin toimintakulttuuria pelaajahankintojen ja harjoittelun osalta, mutta kolmen pokaalin nostaminen samana keväänä oli selvä merkki seuran kannattajille, että Houllier pystyy kilpailemaan pokaaleista niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Tuon kauden puolessa välissä seuraan hankittu Jari Litmanen jäi valitettavasti paitsi jokaisesta finaalista murrettuaan kätensä maaottelussa Englantia vastaan. Litmanen oli Houllierin hankinta täydentämään ja vahvistamaan jo entisestään kovaa hyökkäysosastoa, mutta vaikka Kuningas onnistuikin vakuuttamaan valmentajansa, joukkuekaverinsa ja kannattajat, peliminuutit Merseysidella jäivät lopulta seuraavallakin kaudella miehen omaan makuun liian vähäisiksi. Ainakin osittainen nihkeän peliajan taustalla saattoivat olla Houllierin jo parikymmentävuotta aiemmin alkaneet sydänongelmat. Houllier oli sivussa valmennustehtävistä viisi kuukautta kaudella 2001-02 ja väliaikaisvalmentaja Phil Thompson käytti Litmasta lähinnä vaihtomiehenä. Litmasen omien sanojen mukaan vastuu olisi voinut olla suurempaa hänet seuraan hankkineen Houllierin alaisuudessa. Vaikka Houllier palasi keväällä, ja Liverpool sijoittui Valioliigassa toiseksi, jokin ei ollut enää entisensä. Kokemusta ja laatua joukkueeseen tuoneet ilmaishankinnat Litmanen ja McAllister jättivät joukkueeseen aukon, jota uudet hankinnat eivät pystyneet täyttämään. Houllierin itsensä ”seuraavaksi Zidaneksi” tituleeraama Bruno Cheyrou ja käytännössä itsensä seuraan puhunut El-Hadji Diouf olivat suurella maineella saapuneita pelaajia, mutta valitettavasti myös yhtä suuria pettymyksiä. Michael Owen jatkoi matkaansa Real Madridiin ja edellisenä kesänä hankittu tshekkihyökkääjä Milan Baros ei noussut toivotulla tavalla tämän korvaajaksi. Houllierin Liverpool-ajan ison profiilin hankintoja voidaan pitää kokonaisuudessaan pettymyksinä. Houllierin viimeiseksi Liverpoolissa jäänyt kausi 2003-2004 päättyi sarjassa neljänteen sijaan ja paikkaan seuraavan kauden Mestarien liigassa, jonka Liverpool voitti vain 12 kuukautta Houllierin lähdön jälkeen. Vaikka Houllier ei välttämättä siihen aikaan ollut varsinaisesti Liverpool-kannattajien suosiossa, hän teki kuitenkin yhden vielä Mestarien liiga -paikkaa merkittävämmän tempun. Ranskalaisluotsi antoi yhdelle joukkueen nuorista tähdistä, silloin 23-vuotiaalle Steven Gerrardille, mahdollisuuden kipparoida kotikaupunkinsa seuraa. Gerrard otti kapteeninnauhan Sami Hyypiältä ja viittaa monesti vielä nykypäivänäkin tähän hetkeen yhtenä uransa tärkeimpinä. Houllier uskoi, että ylimääräinen vastuu kasvattaisi Gerrardista vielä paremman pelaajan ja johtajan seuralle. Kuten englantilainen sanonta kuuluu: todistusaineisto on vanukkaassa, ja 2005 Gerrard nosti historian toiseksi nuorimpana kapteenina Mestarien liiga -pokaalia Istanbulissa pelatun ikimuistoisen finaalin jälkeen.

Houllierin perintö

Arvatenkin Houllier muistetaan parhaiten saavutuksistaan Liverpoolissa. Ei ihme, että niin moni seurassa toiminut pelaaja ja valmentaja on tänään maanantaina kirjoittanut kauniita muistosanoja Houllierista. Artikkeli jatkuu twiittien jälkeen. Houllierin menestys valmentajana ei kuitenkaan päättynyt Liverpoolissa. Vuoden mittaisen sapattinsa jälkeen Houllier otti ohjat Ranskan liigaa 2000-luvun dominoineessa Olympique Lyonissa ja voitti Ranskan mestaruuden peräkkäisinä vuosina (2006 ja 2007). [readmore from=Liverpool] Sarjamestaruus ei ollut Lyonissa kuitenkaan siihen aikaan tarpeeksi ja menestystä olisi vaadittu myös Mestarien liigan ja kansallisten cup-kilpailuiden puolella. Houllier riitautui hankalan miehen maineessa olevan Lyon-presidentti Jean-Michel Aulas’n kanssa ja sai lähteä seurasta. Lyon-aikanaan Houllier kuitenkin mestaruuksien lisäksi antoi debyytin muun muassa nuorelle Karim Benzemalle, joka iski ensimmäisessä Mestarien liiga -ottelussaan maalin. Benzema on tällä hetkellä kilpailun historian kolmanneksi paras maalintekijä. Valitettavasti Houllier saa ansaitsemansa arvostuksen ja kunnioituksen vasta nyt siirryttyään ikuisille pelikentille. Nykyiset ja entiset jalkapalloilijat ovat tänään jakamassa kokemuksiaan ja Houllierilta saatuja oppeja sosiaalisessa mediassa. Pelkästään läpileikkaus viestien kirjoittajista ja sisällöstä antaa aika hyvän kuvan siitä, miten suuresta jalkapallomiehestä oli kyse. Muokattu 14.12. kello 22.46: korjaus, McCallister siirtyi Coventrysta, ei Leedsistä.

LUE MYÖS: