Jo ennen peliä Leo (nimeä EI muutettu) huutaa ”De Gea Ulos!!!”. On alkamassa Chelsea – Manchester United –peli, ja Unitedin suljetulla fanikanavalla ”fanit” ovat valmistautuneet otteluun.

Edellisten viikkojen aikana kanavalla on käyty kiivasta keskustelua fanittamisesta, sillä keskustelun sävy on ollut vähintäänkin negatiivista pelaajia ja seuran otteita kohtaan. Siis nyt puhutaan seurasta, joka on sarjassa toisena tasapistein johtavan paikallisvastustajan kanssa.

Ottelu alkaa. Muutama neutraali kommentti De Geasta. Sitten Taavi (tätäkään nimeä ei ole muutettu) näkee televisiosta De Gean ensimmäisen torjunnan (huom! pallohan ei siis mennyt maaliin), ja se alkaa taas: ” Dea miks ei ottannu koppii? Tusina espanjaa!”.

Leo on säästellyt sanojaan ensiminuuttien ajan, mutta sitten alkaa tuttu laulu: ” De Gea tule pois sieltä häpäsemästä itseäs. Siellä on isojen poikien ottelu menossa”. Leolla on profiilikuvassaan Unitedin logo.

Tässä vaiheessa ensimmäinen henkilö jo tuohtuu, ja kyselee voiko joku vakavasti syyttää De Geaa maaleista. Taavi ja Leo kertovat oman tyrmäävän kantansa välittömästi. Keskustelu jatkuu kuin nämä kaksi olisivat vastustajan kannattajia, ja muut joutuvat puolustelemaan omien maalivahtia.

Sitten Leo osoittaa punaisen sydämensä: ” Ihme puolustamista teiltä De Gea kohtaan. De Gea on perseestä ja sen vois lähettää takas sinne mistä tulikin. Ois ottanut kiinni sen pallon siitä sille maksetaan”. Tämä kaveri väittää siis olevansa United fani.

Ensimmäinen sarkastinen kommentti tulee Rooneylle, koska tämä ei ole onnistunut tekemään maalia ensimmäisellä puoliajalla. Ilmeisesti Taavi ei sarkasmia ymmärrä, ja hyökkää kommentin laukonutta kannattajaa kohtaan syyttäen häntä lapselliseksi (kuvan perusteella Taavi lienee yläkoulussa).

Sama linja jatkuu ja Leo pitää huolen, että kaikki tietää hänen mielipiteensä De Gean syyllisyyteen maaleissa. Osa ihmisistä edelleen ihmettelee negatiivisuutta, ja joku jopa pyytää poistamaan Leon koko faniryhmästä (aivan, eikö siellä tulisi olla niitä faneja?).

Kun Rooney laukoo ensimmäistä rankkaria, faniryhmässä ensimmäinen kommentti toteaa hänen varmasti epäonnistuvan. Mahtavaa luottoa omiin pelaajiin.

Maalin jälkeen todetaan, ettei tee mieli juhlia kavennusta. Tässä vaiheessa tulee ensimmäinen pidempi avautuminen kohdistettuna neljään ”faniin” siitä, miten he voivat kutsua itseään edes faneiksi. Yksi sankari alkaa tässä vaiheessa perustelemaan miksi seuraa saa näiden esityksien perusteella haukkua. Olemme siis edelleen FANIRYHMÄSSÄ.

Leo ilmoittaa tässä vaiheessa poistuvan, ja muut fanit pitävät tätä hyvänä päätöksenä. Kalle (kyllä, jälleen oikea nimi) jatkaa ”fanittamansa” seuran kauden otteiden arvostelua. Onkohan hän huomannut, että United kuitenkin edelleen on sarjataulukossa toisena?

Pelin muuttuessa tasatilanteeseen alkaa positiivisiakin kommentteja virrata. Tätä ennen todettakoon faniryhmän kommenteista negatiivisia olleen valtaosa.

Miltäs keskustelu on näyttänyt aikaisemmin ryhmässä? Tässä muutama ote edellisen pelin alla:
Taavi: ” Vittu laitoin manulle pitkävedos :(” (kun miehistöt Stoke-otteluun julkistettiin)
Mikko: ” jostain syystä on vähä huono fiilis tästä matsista.” (sama kuin yllä)

Tätä ennen sivulta löytyy useita kymmenien kommenttien keskusteluita De Geaa vastaan, sekä kiivasta keskustelua vanhempien fanien toimesta fanittamisen nykymuodosta, jossa tuntuu omien sättiminen olevan päätehtävä.

Niin, se otteluhan päättyi 3-3. United jatkaa kahden pisteen päässä sarjakakkosena ja omaa kaikki mahdollisuudet mestaruuteen. De Gea pelasti ottelun lopussa upeasti punaisilla tasapelin torjuessaan Matan huippuvaparin yläkulmasta, sekä muutaman muun kovan tilanteen.

Täytyypä vain hämmästellä miten väki kokee fanittamisen tänä päivänä. Itse olen vuosikymmenet kasvanut kulttuuriin, jossa omien puolia pidetään ylä- ja alamäessä. Totta kai välillä asiasta arvostellaan, mutta yleensä mieluiten rakentavassa mielessä.

Muistot palaa aikaan, jolloin sir Alex Ferguson nousi seuran peräsimeen ja pitkään jatkunut alakuloisuus alkoi kääntymään. Oli huikeaa olla mukana seuraamassa seuran nousua ja kukoistusta. Välillä vähän välissä rämmittiin, mutta usko oli kova omiin. Yksittäiset ottelut nollattiin pelaajien tavoin nopeasti, ja keskityttiin seuraavaan aina positiivisella fiiliksellä omiin uskoen.

Suoraan sanoen oksettaa seurata tätä nykytoimintaa. Omassa ystäväpiirissäni on myös useiden muiden seurojen kannattajia, ja tiedän että meno on vastaavaa muidenkin seurojen ”faniryhmissä”.

Huonoista otteista kritiikin antaminen on aina aiheellista silloin, kun se on ansaittua. Pelaajien epäonnistumisilla mässäily, jatkuva päälle syljeskely kommenttien muodossa, omien pelillisten mahdollisuuksien lyttääminen jo ennen ottelua ja muu käsittämätön toiminta saa välillä miettimään onko vika nuoremassa kannattajasukupolvessa vai yleensäkin meidän kulttuurissamme.

Mediaa seuratessa ei voi välttyä huomaamasta, että negatiiviset uutiset pitävät kärkisijaa. Niillä usein mässäillään useita päiviä ja jopa viikkoja putkeen. Positiiviset uutiset harvoin jaksavat kiinnostaa toimittajia liian pitkään.

Olenko tuntemuksieni kanssa yksin, vai onko joku muu lajia pidempään seurannut huomannut saman huolestuttavan suuntauksen lisääntymisen?

Ja loppuun on hyvä vielä ottaa Taavin jälkipelit erinomaisen nousun jälkeen: ” Young oli kyllä aika hakoteillä tänään.” ja ” Yks matsi ei merkkaa mitää? Silti ei ottanu niitä helppoja palloja kiinni”.

Kirjoittanut: Red Devil since birth.

Aiheet Näkökulmat