Bournemouth-laituri kertoo, miksi Eddie Howea pidetään tulevaisuuden suurena valmentajanimenä

Kun nykyisin Crystal Palacea valmentava Sam Allardyce joutui eroamaan syksyllä Englannin maajoukkuemanagerin tehtävästä korruptioskandaalin takia, haettiin alusta lähtien ”Big Samin” seuraajaksi englantilaista käskyttäjää. Yhtenä vahvimmista kandidaateista mainittiin useissa yhteyksissä Bournemouthin manageri Eddie Howe. Pesti meni lopulta pysyvästi väliaikaisluotsi Gareth Southgatelle, mutta jos Bournemouthin laitalinkin Junior Stanislasin näkemyksiä on uskominen, ei ihme, että Howea pidettiin – ja pidetään – yhtenä tulevaisuuden suurista englantilaisvalmentajista. Stanislas oli pelannut lyhyttä lainapestiä lukuunottamatta koko uransa kasvattajaseurassaan West Hamissa, kunnes elokuussa 2011 tuli aika vaihtaa maisemaa. Samaiselta Allardycelta ei Stanislasille peliaikaa herunut, ja laituri oli saanut kuulla Eddie Howen haluavan hänet Burnleyyn. – Gianfranco Zolan alaisuudessa pelasin koko ajan. Olin nuori enkä uskonut tilanteen muuttuvan miksikään. Mutta joskus valmentajanvaihdoksella voi olla suuri vaikutus pelaajan uraan, nyt 27-vuotias Stanislas aloittaa The Telegraphin haastattelussa. Stanislas kuvailee Allardycea ”hyväksi tyypiksi”, joka kuitenkin luotti lähinnä kokeneisiin pelaajiin. Siksi alkukauden 2011-2012 neljässä ottelussa Stanislas saikin vain neljä minuuttia peliaikaa. – Sanoin Allardycelle, että minun on syytä vaihtaa maisemaa peliajan perässä. Minun piti vaatia sitä kaksi tai kolme kertaa, mutta lopulta hän suostui. Silloin yhteistyöni Eddie Howen kanssa alkoi. Viisi ja puoli vuotta myöhemmin Stanislas kuuluu Valioliigan keskikastin Bournemouthin luottomiehiin, ja yhteistyö 39-vuotiaan Howen kanssa sujuu yhtä hyvin kuin aina ennenkin. Stanislas kiittelee erityisesti sitä, kuinka Howe ottaa huomioon pieneenkin rooliin ajautuneet pelaajat. Vaikka Stanislasilla oli vaikeuksia Bournemouthin nousukaudella 2014-2015, Howe ei keskittynyt vain pelaavaan kokoonpanoon vaan jäi pitämään ylimääräisiä harjoituksia sivussa oleville pelaajilleen. – Hän antaa yksityisopetusta joukkueharjoitusten jälkeen. Joskus olemme kirjaimellisesti kahden ja joskus hän työskentelee kolmen tai neljän pelaajan ryhmissä. Tärkeä osa sitä oli saada pääkoppani kuntoon, mutta lisäksi hioimme pikkujuttuja: kosketuksia, keskityksiä ja takanurkkaan viimeistelemistä, Stanislas kertoo yksityiskohtaisen ja perusteellisen valmentajansa humaaneista lähestymistavoista.