Burnley – kausiennakko 2020-21: Kuolema, verot ja Burnleyn säilyminen – Sean Dyche valmis jo isompiin ympyröihin

© Kuva: Getty Images

Viime kausi

  • 10. sija Valioliigassa
  • 54 pistettä, maaliero 43-50
  • 15 voittoa, 9 tasapeliä, 14 tappiota
  • Paras maalintekijä: Chris Wood (14 maalia)
  • FA Cup: Neljäs kierros

Burnleyn kaudessa 2019-20 ei ollut oikeastaan mitään ihmeellistä, ellei siksi laske sitä, että jälleen kerran Burnley osoitti epäilijöilleen. Manageri Sean Dyche on tehnyt niin takuuvarmaa työtä Burnleyn peräsimessä, että siitä sopisi monen ottaa mallia. Burnley nousi upean loppukautensa myötä kymmenen parhaan joukkoon, mikä oli jälleen kerran upea suoritus varsin pienellä budjetilla operoivalta seuralta.

Burnley käytti kaudella 2019-20 pelaajahankintoihin noin 19,4 miljoonaa euroa. Myynneistä seura teki noin 13,5 miljoonaa euroa. Näin ollen se käytti yhteensä alle kuusi miljoonaa euroa pelaajiin. Burnley ei koskaan ole mellestänyt siirtomarkkinoilla, joten mitään uutta tämä ei ollut. Se kertoo kuitenkin siitä, miten vakuuttavaa työtä Burnleyssa tehdään vuodesta toiseen.

Chris Wood oli Burnleyn paras maalintekijä. Kuva: Getty Images.

Burnleyn kausi 2019-20 voidaan oikeastaan jakaa hyvin vahvasti kolmeen osaan; kohtalaiseen alkukauteen, vaikeaan vaiheeseen keskellä kautta ja erinomaiseen loppukauteen. Oikeastaan erinomainen on jopa vähättelevä termi loppukaudesta, sillä vuoden 2020 puolella Burnley hävisi vain neljä peliä.

Alkukausi oli Burnleyltä tasaista taaperrusta. Kahdeksasta ottelusta tuli kolme voittoa, kolme tasapeliä ja kaksi tappiota. Kahdeksan kierroksen jälkeen Burnley keikkui sarjassa seitsemäntenä ja näytti vahvasti siltä, että Dychen joukot olivat jälleen pelaamassa reippaasti yli odotusten.

Lokakuun puolivälistä alkoivat vaikeammat ajat, mitä kesti aina tammikuun puoliväliin asti. Burnley onnistui voittamaan vain neljä peliä ja hävisi peräti kymmenen. Pisin tappioputki venyi neljän ottelun mittaiseksi. Toisaalta kyseiseen ajanjaksoon mahtui vaikeita otteluita kärkipään joukkueita vastaan. Huomionarvoista on myös se, että Burnley onnistui silti voittamaan niitä pelejä, mitä pitikin. Vaikean jakson aikana kaatuivat West Ham, Watford, Newcastle sekä Bournemouth.

Tammikuun 19. päivä Burnley yllätti erinomaista kautta pelanneen Leicesterin kotonaan maalein 2-1. Siitä alkoi Burnleyn nousu, kun se oli vajonnut sarjataulukossa 15. sijalle ja vain kolmen pisteen päähän putoajan paikalta. Leicester-voittoa seurasi upea reissu Old Traffordille, missä Manchester United kaatui puhtaasti 2-0.

Burnleyn tappioton putki jatkui aina koronataukoon asti ja kesti seitsemän ottelun ajan (kolme tasapeliä ja neljä voittoa). The Clarets oli noussut jo kymmenenneksi ja sarjapaikka oli käytännössä turvattu, kun eroa putoajan paikalle oli jo 12 pistettä.

Koronatauolta Burnley palasi vielä hieman kohmeessa, kun Manchester City löylytti sitä kotonaan 5-0. Sen jälkeen Burnley jatkoi siitä, mihin se ennen koronataukoa jäi: seitsemän ottelua ilman tappiota. Mukaan mahtui muun muassa 1-1-tasapeli mestari-Liverpoolin vieraana. Kausi päättyi pienoiseen pettymykseen, kun Brighton haki kolme pistettä Turf Moorilta. Voitolla Burnley olisi noussut jopa kahdeksanneksi, ohi Arsenalin. Se jäi kuitenkin haaveeksi. Kaikkinensa kausi oli kuitenkin jälleen upea onnistuminen.

Nick Pope oli yksi Valioliigan parhaista maalivahdeista viime kaudella, ehkä jopa paras. Kuva: Getty Images

Burnleyn paras maalintekijä oli 14 maalillaan järkälemäinen kärki Chris Wood, jolle kausi oli maalien valossa uransa paras Valioliigassa. Wood on tärkeä palanen Dychen kokonaisuudessa ja oikeastaan juuri Burnleyn näköinen pelaaja. Wood ei ole se kentän taitavin tai seksikkäin pelaaja, mutta hän tekee tulosta ja voittaa otteluita. Erikoistilanteissa Wood on jopa Valioliigan vaarallisimpia hyökkääjiä. Varsinkin pääpeli on miehen vahvuus, jota Burnley myös surutta hyödyntää.

Tulitukea Woodille antoi viime kauden kallein hankinta (5,55 miljoonaa euroa West Bromwichista) Jay Rodríguez kahdeksalla osumallaan. Keskikentällä erinomaisen kauden pelasivat Ashley Westwood sekä Jeff Hendrick, joka siirtyi kauden jälkeen ilmaiseksi Newcastleen. Hendrick on iso menetys Burnleylle.

Nick Pope oli yksi kauden parhaista maalivahdeista ellei jopa paras. Pope, 27, on kovaa vauhtia nousemassa myös Englannin maajoukkueen ykkösvahdiksi. Pope pelasi itseoikeutetusti kaikki ottelut ja piti maalinsa puhtaana 15 kertaa, mikä oli sarjan toiseksi paras lukema. Vain Manchester Cityn Ederson piti yhden nollapelin Popea enemmän, ja Edersonin työmäärä oli huomattavasti pienempi.

Popen lisäksi puolustusta johti erinomaisesti 26-vuotias toppari James Tarkowski, joka pelasi jokaisessa ottelussa täydet minuutit. Tarkowski on noussut Burnleyssa Valioliigan topparieliittiin, ja hiljalleen miehestä alkaa olla vino pino kiinnostuneita.

Cupit eivät Burnleyn osalta tuottaneet onnistumisia. FA Cupissa Norwich pudotti Burnleyn neljännellä kierroksella maalein 2-1. Kolmannella kierroksella sentään Peterborough kaatui 4-2. Liigacupissa tie nousi heti pystyyn, kun Ykkösliigan Sunderland kaatoi Burnleyn Turf Moorilla maalein 3-1.

Pelaajasiirrot - lähteneet

Jeff Hendrick (kk, 28, Newcastle)

Kuva: Getty Images

Viime kauden yksi tärkeimmistä pelaajista jätti Burnleyn, kun hänen sopimuksensa umpeutui. Siirtyi ilmaiseksi kilpailija Newcastlen riveihin. Iso menetys Burnleylle. Hendrick ei pelannut enää koronatauon jälkeen, koska ei suostunut tekemään jatkosopimusta. Yllättävän hyvin Hendrickin rooli pystyttiin paikkaamaan, mikä antoi positiviisen signaalin myös ensi kaudesta. Luultavasti Burnley etsii kuitenkin pelimiestä keskikentälleen.

Joe Hart (mv, 33, Tottenham)

Kuva: Getty Images.

Ei pelannut peliäkään Burnleyn paidassa Valioliigaa viime kaudella. Cupin otteluissa sen sijaan pelasi kaikissa kolmessa (kaksi FA Cupin ottelua ja yksi liigacupin). Komea ura on viime vuodet ollut vahvassa laskusuunnassa, mutta nyt José Mourinho tarjoaa Englannin entiselle maajoukkuevahdille uuden mahdollisuuden Spursissa. Luultavasti roolina on pääasiassa tuurata Hugo Lloris’ta ja antaa ranskalaisvahdille lepoaikaa. Näin ollen vastuu tuskin radikaalisti kasvaa.

Adam Legzdins (mv, 33, ilman seuraa)

Burnleyssa todella pieneen rooliin jääneen maalivahdin sopimus tuli umpeen. Viime kaudella reserveissä Legzdins sai tähtihetkensä, kun hän tasoitti PL Cupin ottelun Crystal Palacen reserveitä vastaan lisäajalla.

Aaron Lennon (lh, 33, Kayserispor)

Kuva: Getty Images.

Yli 380 valioliigaottelua pelannut entinen superlupaus pelasi sopimuksensa loppuun, eikä suostunut jatkamaan sopimusta enää kesäkuun jälkeen. Viime kaudella vastuuta tuli 16 ottelussa ilman tehomerkintöjä. Masennuksen voittaneen Lennonin ura jatkuu ilmaisen siirron myötä turkkilaisessa Kayserisporissa.

Pelaajasiirrot - saapuneet

Will Norris (mv, 27, Wolves)

Viime kaudella Ykkösliigaa lainalla Ipswichissä pelannut maalivahti tarttui Burnleyn tarjoukseen ja allekirjoitti kolmen vuoden sopimuksen. Tehtävänä on sparrata Nick Popea sekä taistella vähäisistä cup-minuuteista 23-vuotiaan Bailey Peacock-Farrellin kanssa. Käytännössä se tarkoittaa lähinnä penkillä tai katsomossa istumista.

Aiden O’Neill (kk, 21, palasi lainalta Brisbanesta)

Burnleyn oma kasvatti on pelannut viimeiset kaksi kautta lainalla kotimaassaan Australiassa. Viime kaudella vyölle tuli Brisbane Roarissa 18 ottelua. Matka Australian A-liigasta Valioliigaan on pitkä.

Valmennus

• Manageri: Sean Dyche
• Avustava manageri: Ian Woan
• Valmentaja: Tony Loughlan
• Maalivahtivalmentaja: Billy Mercer
• Johtava fysioterapeutti: Alsdair Beattie
• Urheilutieteiden johtaja: Mark Howard

Kuva: Getty Images.

Kuolema, verot ja Sean Dychen valmentaman Burnleyn säilyminen Valioliigassa. Näitä asioita on voinut pitää varmana jo muutaman vuoden ajan. Burnley oli jo tietyllä tapaa laskusuunnassa, mutta Sean Dyche taikoi jälleen kanin hatustaan, ja Burnley sijoittui viime kaudella kymmenenneksi. Pisteodottaman valossa sijoitus oli ansaittu. Vaikka joukkue ylisuoritti tuttuun tapaansa xGA:ssa (maaliodottama omaan päähän) ja pisteodottamassaan, oli joukkue itse asiassa kaikilla mittareilla sarjan 10:nneksi paras joukkue.

Sean Dyche on saanut lempinimen ”Ginger Mourinho”, mutta huomattavasti osuvampi on pubiversio Diego Simeonesta. Tai Simeone on yökerhoversio Sean Dychesta, miten sen nyt ottaa. Dychen suosima tiivis 4-4-2-muoto on monella tapaa samanlainen kuin Simeonen suosima struktuuri. Merkittävimmän eron muodostavat selkeästi paremmat yksilöt Atlético Madridissa.

Burnleyn menestys tai onnistumiset rakentuvat samojen tukipilareiden ympärille kuin Atlético Madridin. Tiivis kolmen linjan puolustus, ilmassa hyvä topparipari, suunnanmuutokset ja joukkue, joka taistelee loppuun asti eikä pelkää puolustaa läpi ottelun, jos se on tarvittava keino saada pisteitä. Tyylipisteillä ei toisin sanoen ole väliä, ja altavastaajamentaliteetti on vahvasti läsnä. 

Burnley pyrkii rajaamaan vastustajan huonoihin laukaisutontteihin ja mahdollisimman vähäiseen laukaisumäärään maalia kohti. Joukkue on onnistunut tässä erinomaisesti ja Burnleyn PSxG/SoT on sarjan matalin lukemalla 0.27. Tämä pitkä termi tarkoittaa Post-Shot Expected Goals per Shot on Target. Käytännössä, mitä korkeampi numero, sitä parempia ovat tontit keskimäärin ja vastustaja tekee niistä todennäköisemmin maalin.

Kontrastina Chelsea ja Newcastle koristavat kärkipäätä huonossa mielessä. Validiteettia tälle antaa, että Harakat oli sarjan huonoin joukkue datan valossa, ja Chelsea taas päästää keskimäärin isoja tontteja useasti omien struktuurin ongelmiensa ja todella hyökkäävän mentaliteetin takia.

Ilman palloa Burnley pyrkii suosimaan miesorientoitunutta prässiä aina, kun se on mahdollista. Käytännössä kuusi ylintä pelaajaa miesmerkkaa vastustajan kuutta alinta pelaajaa. Dwight McNeil nousee usein joukkueen toisesta linjasta korkeammalle ja on aggressiivisin prässäämään kärkiparin lisäksi. Tämä tarkoittaa usein myös korkeita juoksumääriä, ja McNeil on Burnleyn pelin sielu ja keuhkot. Tästä lisää hetken kuluttua.

Vasten odotuksia Burnleyn prässi eroaa merkittävästi joukkueen puolustusblokista. Selitän tarkemmin. Keskikentän ”kolmikko” panostaa tiiviyden sijan prässätessä kentän asetelmaan ja sen täyttöön sillä hetkellä tilanteesta riippuen. Tällä konstilla joukkue pyrkii kannustamaan vastustajaa pelaamaan pitkiä syöttöjä eteenpäin. Burnley antaa painetta ylhäällä itse asiassa kahdeksanneksi eniten koko sarjassa. Taakse jäävät muun muassa Leicester sekä Manchester United. 

Kun esimerkiksi Norwich, Newcastle, Wolves, West Ham ja Crystal Palace antoivat viime kaudella ensisijaisesti painetta omalla kolmanneksellaan – ja Hammersin ja Wolvesin tapauksessa myös keskimmäisellä kolmanneksella – lähestyy Burnley yhtälöä toisin. Joukkue antaa omalla kolmanneksellaan sarjassa kolmanneksi vähiten painetta/prässitapahtumia Manchester Cityn sekä Liverpoolin jälkeen. Kumotaan ennakkoluuloja.

Itse Burnleyn puolustusmuoto on tyypillinen 4-4-2-keskiblokki. Blokki on todella kompakti ja kapea kuten 4-4-2-muotoon kuuluu. Diego Simeone suosii identtistä lähestymistapaa. Joukkue ei pyri välttämättä sulkemaan tilaa keskellä kenttää, vaan fokusoi pallolliselle puolelle. Kun pelin painopiste vaihtuu, siirtyy tiivis keskiblokki mukana. Tilaa voi tarjota painottoman puolen laidalle, sillä ensisijainen ratkaisu on keskitys. Burnley ja Atlético Madrid ovat tehneet oman boksin puolustamisesta sekä keskityspallojen torjumisesta taidetta.

Kun vastustaja etenee korkeammalle kenttää, vaihtaa Burnley syvään blokkiin ja puolustuslinja laskee oman boksin tuntumaan. Olennaisin ero tulee vastustajan mahdollisen dominanssin ja sen suosiman muodon mukaan. Jos vastustajalla on hyökkäävät kasit, joista toinen pyrkii etenemään boksia kohti, seuraa Burnleyn laitapakki häntä ja jättää laidan puolustamisen laitahyökkääjälle, jonka tehtävä on seurata alas asti.

Jos kasin uhkaa ei ole ja laitahyökkääjä on kaventanut sisään, astuu Burnleyn laitapakki leveää pelaajaa kohti. Usein kyseinen pelaaja on laitapakki, joka on edennyt ylöspäin. Parhaat vastustajat kykenevät manipuloimaan näitä valintatilanteita oikeilla ajoituksilla ja samalla syövät tehoa pois Burnleyn laitahyökkääjiltä. Se vaatii kuitenkin suhteellisen paljon osaamista. 

Burnley ei pyri rakentamaan peliä (alhaalta), vaan joukkue haluaa usein edetä laitakanavia kohti ja luoda 2v1- tai 2v2-tilanteita, kun oma laitapakki tekee taustakiertoja. Ensisijainen pelin avaaminen tapahtuu kuitenkin pidemmällä syötöllä kohti omia kärkipelaajia. Burnley pelaa käytännössä kakkospalloista.

Tällä tarkoitan, että Burnley pyrkii parveilemaan laumassa kohdepelaajan ympärille ja fokusoi joko ensimmäisen tai toisen pallon voittamiseen. Tämä luonnollisesti vaikeutuu merkittävästi, kun etäisyydet hyökkääjien ja muun joukkueen välillä kasvavat, mutta se on Burnleyn taktiikka. Tämän takia korostuvat myös sivurajaheitot sekä erikoistilanteet. Ne antavat sauman laittaa välit kuntoon ja pitämään joukkueen tiiviinä. 

Jos Burnley onnistuu voittamaan kakkospallon, on joukkue käytännössä heti pelin toisessa vaiheessa tai jopa viimeisellä kolmanneksella. Burnley siis hyppää ensimmäisen eli rakenteluvaiheen yli. 

Burnleylla on käytännössä kaksi kaavaa tilanteiden luomiseen. Yksi niistä on tuoda McNeil suhteellisen syvälle puolitilaan/välikaistaan, ja Charlie Taylor ajaa kohti päätyviivaa. Jos vastustajan laitapakki seuraa McNeilia, pelaa Burnley Taylorin läpi. Jos ei, pelataan pallo McNeilin jalkaan ja hän keskittää välikaistasta tai kuljettaa vastustajan puolustuslinjaa kohti. Tavoitteena on kuitenkin saada kahdesta kolmeen pelaajaa boksiin ja mahdollisimman laadukas keskityspallo heille. 

Tässä avainasemassa ovat myös kakkospallot ja mahdollisimman monta pelaajaa lähelle keskityksen tippumispistettä. Jos Burnley onnistuu viemään tässä kakkospallon, on se todella vaarallisella tontilla. Jos pallo on oikealla puolella ja sieltä löytyy selkeä väylä kohti keskitystä, tulee myös McNeil boksiin sisään.

Burnleyn menetys pallonhallinnasta tapahtuu yleensä, kun joukkue häviää kakkospallon. Koska Burnley kaventaa aktiivisesti kakkospalloihin, tarkoittaa se, että vastustajalla on myös tilaa mihin hyökätä. Yleensä tila aukeaa laitakanaviin. Vaihtoehtoisesti tilaa jää keskikentälle vastustajan boksin ja oman puolustuslinjan väliin, mikä on vielä huonompi tilanne. Näin kuitenkaan harvoin tapahtuu, mutta välillä pallo pomppii vastaan. 

Peli perustuu siis todella kokeneen ja pitkään yhdessä pelanneen toppariparin Ben Meen ja James Tarkowskin ympärille. He ovat joukkueen tukipilari yhdessä maalivahti Nick Popen kanssa. Oma boksi on pyhättö ja kukaan ei saa koskea siihen. Molemmat topparit ovat hyviä ilmassa, ja Nick Pope on erinomainen poimimaan keskityksiä.

Toinen perusta on työteliäisyys. Jokainen pelaaja täyttää oman roolinsa ja yleensä se tarkoittaa isoja juoksumääriä. Pitää olla tukemassa kakkospalloja ja pitää myös puolustaa isoja jaksoja ilman palloa. 

Yhtä lailla peli perustuu vahvaan kärkipariin, joka pyrkii parhaansa mukaan voittamaan kaksinkamppailuja välillä epäkiitollisissa tilanteissa ja olemalla ensisijainen kohde pelinrakentelussa sekä hyökkäysten päättämisessä. Kärkiparille tulee rutkasti juoksumetrejä, prässisekvenssejä sekä kaksinkamppailuja, joten pelityyli on raastava.

Vielä yksi tärkeä elementti on vasemman laidan dynamiikka Dwight McNeilin ja Charlie Taylorin muodossa. Se on Burnleyn ensisijainen ase tilanteiden luomisessa erikoistilanteiden ohella. McNeil on erinomainen kuljettamaan sekä keskittämään, ja hän on selkeästi Burnleyn dynaamisin pelaaja. Taylor on myös laadukas keskittämään, ja hän jaksaa juosta väsymättömästi tukemaan parivaljakko McNeilia taustakierroilla. 

Jeff Hendrick lähti joukkueesta ilmaisella siirrolla, mikä on iso menetys ja Dwight McNeil on ollut sitkeästi siirtohuhujen kohteena. Positiivista suomalaisten kannalta on, että Teemu Pukkia on yhdistetty Burnleyn, mikä olisi hienoa nähdä. Miten Pukin keho kestäisi vaativaa systeemiä läpi kauden, on hyvä kysymys, mutta hän tarjoaisi erilaisen vaihtoehdon ja saisi varmasti tekopaikkoja Chris Woodin parina ja Jay Rodriguezin kilpailijana. Peliaikaa tulisi varmasti lähes jokaisessa ottelussa, vaikka häntä ei avauksessa nähtäisi.

Burnleylla ei ole varaa menettää siirtohuhujen kohteena jatkuvasti olevaa McNeilia, koska häntä ei voi korvata hetkessä. Sama pätee käytännössä topparipariin, Chris Woodiin sekä tietyllä tapaa myös Nick Popeen. Joukkue tarvitsee vähintään yhden uuden keskikentän ja rungosta pitäisi pystyä pitämään kiinni. Burnley on edelleen todella vaikeasti voitettavissa useimmalle joukkueelle, mutta parhaat alkavat keksiä keinoja ja muut seuraavat perässä.

Samalla täytyy muistaa, ettei Sean Dyche ole tunnettu pelaajien kierrätyksestä ja vaikka pieni kesäloma on takana, saattaa koronatauon jälkeinen kuormitus jättää jälkensä. Materiaali on muutenkin ohut enkä ihmettelisi, jos tulevalla kaudella nähdään loukkaantumisia. Toivottavasti ei. 

Läpi kauden ehjänä pysyvä Burnley kuuluu käytännössä 13 parhaan joukkueen joukkoon, ja vaikka loukkaantumisia tulisi, ei sarjapaikan säilyttämisen kannalta pitäisi olla konkreettisia huolia. Ainoana isona muttana olisi McNeilin menetys, mutta eiköhän Dychen nippu lopulta taistelisi itsensä kuiville. Kuolema, verot ja Burnleyn säilyminen, vai miten se meni?

Tärkein pelaaja - Nick Pope

Nick Pope on Burnleyn tähtipelaaja. Kuva: Getty Images.

Burnleyn pelaaminen perustuu erittäin kurinalaiseen puolustamiseen, ja sen viimeisenä lukkona toimii Nick Pope. Viime kaudella Pope oli yksi sarjan parhaista maalivahdeista, ellei jopa paras.

Pope piti 15 nollapeliä, mikä oli vain yksi vähemmän kuin Kultaisen Hanskan voittanut Manchester Cityn maalivahti Ederson. Ero Edersoniin oli kuitenkin siinä, että Pope torjui 120 kertaa ja Ederson 68. Popella oli neljänneksi eniten torjuntoja koko Valioliigassa, edellä olivat vain Newcastlen Martin Dúbravka, Norwichin Tim Krul sekä Bournemouthin Aaron Ramsdale.

Popen rooli ei ole vain torjumisessa, vaan hän on myös erittäin tärkeä pelinavaaja. Burnley avaa peliä usein pitkillä palloilla, ja iso osa syötöistä lähtee nimenomaan Popen jalasta kohti kärjessä palloja omille pudottelevaa Chris Woodia. Pope syötti viime kaudella kuudenneksi eniten maalivahdeista, ja syötöt löysivät oman pelaajan 38-prosenttisesti. Vertailu esimerkiksi Edersoniin, jonka vastaava prosentti oli 86, on epäreilu, koska suurin osa Popen antamista syötöistä lähti korkeina kohti kärkeä.

Pope on hyvää vauhtia nousemassa Englannin A-maajoukkueen ykkösvahdiksi, eikä merkkejä hiipumisesta ole. Pope on tällä hetkellä Burnleyn oma – ja ehkä ainoa – tähtipelaaja, josta se myös pitää kiinni visusti. Pope on ensi kaudella jälleen Valioliigan TOP 5 -maalivahti.

Arvio

Sija: 15

Burnley pelasi erinomaisen viime kauden ja sijoittui ansaitusti kymmenenneksi. Joukkueen rankka kuormitus koronatauon jälkeen saattaa kuitenkin kostautua tulevan kauden aikana.

Sean Dychen nippu on edelleen kilpailukykyinen, vaikka Jeff Hendrick lähti ja käytännössä mikään ei ole muuttunut tutusta ja turvallisesta. Tähtipoika Dwight McNeilin yllä liikkuu kuitenkin jatkuvasti siirtohuhuja, ja Burnleyn tärkein tehtävä on pitää hänestä sekä Nick Popesta kiinni. Molemmat ovat tällä hetkellä korvaamattomia.

Burnley ei missään nimessä ole ennakkoon putoamistaistelussa mukana ja lähtökohtaisesti se taistelee sijoista 10-15. Läpi kauden terveenä ja ehjänä pysyvä Burnley saattaa hyvinkin olla lähempänä ensimmäistä lukemaa, mutta viime kauden tapaista nappiosumaa on tuskin luvassa. Ilmassa alkaa muutenkin olla lievä tunnelma siitä, että Dyche jatkaa kohta matkaansa eteenpäin kohti isompaa seuraa. Näytöt on annettu.

Ihanneavaus

Burnleyn ihanneavaus 2020-21
Burnleyn ihanneavauskokoonpano kaudella 2020-21.

Kokoonpanolista

# PelaajaPositioPelipaikkaIkä
1Nick PopeMVMaalivahti19.4.1992
15Bailey Peacock-FarrellMVMaalivahti29.10.1996
-Will NorrisMVMaalivahti12.8.1993
40Lukas JensenMVMaalivahti18.3.1999
5James TarkowskiKPToppari19.11.1992
6Ben Mee (C)KPToppari21.9.1989
28Kevin LongKPToppari18.8.1990
34Jimmy DunneKPToppari19.10.1997
37Bobby ThomasKPToppari30.1.2001
3Charlie TaylorVPVasen laitapuolustaja18.9.1993
23Erik PietersVPVasen laitapuolustaja7.8.1988
2Matthew LowtonOPOikea laitapuolustaja9.6.1989
26Phil BardsleyOPOikea laitapuolustaja28.6.1985
4Jack CorkPKKPuolustava keskikenttä25.6.1989
18Ashley WestwoodPKKPuolustava keskikenttä1.4.1990
8Josh BrownhillKKKeskikentän keskusta19.12.1995
44Mace GoodridgeKKKeskikentän keskusta13.9.1999
11Dwight McNeilVHVasen laitahyökkääjä22.11.1999
12Robbie BradyVHVasen laitahyökkääjä14.1.1992
7Jóhann Berg GudmundssonOHOikea laitahyökkääjä27.10.1990
9Chris WoodKHKeskushyökkääjä07.12.1991
10Ashley BarnesKHKeskushyökkääjä30.10.1989
19Jay RodríguezKHKeskushyökkääjä30.1.1981
27Matej VydraKHKeskushyökkääjä1.5.1992

Juho Hirvonen, Kim Keränen
Twitter: @jkhirvonen, @KeranenKim

Kuvankäsittely: Eetu Ikola