Evertonin laitapuolustaja Djibril Sidibé on yksi monista entisistä AS Monacon pelaajista, jotka ovat löytäneet tiensä Valioliigaan.

Ranskan A-maajoukkueessa 18 kertaa esiintynyt Sidibé, 27, vaihtoi kesällä Monacosta Evertoniin tämän kauden mittaisella lainasopimuksella, jossa on mukana osto-optio.

Hän istui kauden ensimmäiset viikot vaihtopenkillä, mutta viime aikoina vastuuta on tullut Valioliigassa ja liigacupissa. Sidibé kertoi L’Est Éclairin haastattelussa, että sopeutuminen vei oman aikansa.

– Sopeudun ilmastoon hiljalleen. Tarvitsin hieman aikaa, mikä on täysin normaalia varsinkin, koska Valioliiga on niin erilainen. Tämä on todella intensiivinen ja loistava sarja, luultavasti maailman paras.

– Asun lähellä Manchesteria, kuten valtaosa Liverpoolin ja Evertonin pelaajista. Miksi? Sanotaan, että Liverpool on hieman surullinen kaupunki. Sillä oli omat kärsimyksensä menneisyydessä. Lapseni käyvät kansainvälistä koulua, ja hekin tottuvat siihen. Mitä tulee englannin kieleen, seuralla on oma opettaja, jota voimme tavata joka päivä. Joten menen opiskelemaan, kun minulla on aikaa.

Englanti ja Valioliiga eivät olleet Sidibén ainoa vaihtoehto, mutta hän halusi seurata entisten seurakaveriensa Fabinhon (Liverpool), Bernardo Silvan ja Benjamin Mendyn (Man City) jalanjälkiä.

– Sille on syynsä, miksi he ovat täällä. Mutta siinä olet oikeassa, että se iskee naamaan lujaa, kun vaihtaa Välimeren auringon Liverpoolin sateeseen. Tämä ei ole aina helppoa, mutta siitä pääsee yli. Sain siitä jo maistiaisen, kun pelasin Lillessä.

Djibril Sidibé, Bernardo Silva ja Fabinho pelasivat Manchester Cityä vastaan keväällä 2017.

– Täällä pohjoisessa todella sataa koko ajan, aamusta iltaan. Se on osa uutta elämääni, vaikka ripaus aurinkoa välillä ei haittaisikaan minua. Minä en välitä siitä. Tiedän, miksi tulin kanaalin yli. Olen Englannissa muista syistä. Minulla on elämässäni muita nautintoja. Jalkapalloilijan ura on lyhyt, joten pitää tietää, milloin on aika hyville haasteille.

Sidibén sopeutuminen on siis pääosin sujunut hyvin, mutta yhden emämokan hän teki heti ensimmäisenä päivänään, kun hän esittäytyi uusille joukkuekavereilleen.

– Kun tulin ensimmäistä kertaa harjoituskeskukseen, minulla oli päällä punainen Niken verryttelyasu. En ajatellut asuvalintaani sen kummemmin. Kaikki katsoivat minua oudoksuen ja sanoivat, että ”Ei ikinä, ei ikinä, ei ikinä!”.

– Kysyin, mikä oli ongelmana? Minulle sanottiin, että paikalliskilpailijan (Liverpoolin) väreihin vain ei pukeuduta. Täällä ihmiset menevät äärimmäisyyksiin, mutta sanoin heille, että ”Jätkät, olen vain lainalla!”.