Ei ole koskaan helppoa myöntää olleensa väärässä, mutta nyt teen sen kaikin mokomin. Usko David Moyesin kykyihin johtaa Manchester Unitedin kokoista seuraa oli vahva. Niin se oli myös seurajohdolla, sillä Moyes sai käteen peräti kuusivuotisen sopimuksen. Seurajohdon tämän hetkistä luottamusta Moyesin tekemiseen voidaan ainoastaan arvailla. Allekirjoittaneen kohdalla näkemys paremmasta huomisesta Moyesin alaisuudessa näyttää yhtä pimeältä ja synkältä kuin Etelä-Suomen talvi.

Moyes lähti kauteen lähes samalla materiaalilla, jolla Sir Alex Ferguson johdatti Unitedin Valioliigan ylivoimaiseen mestaruuteen. Ferguson vaihtui Moyesiin, kuten myös koko valmennustiimi Fergusonin omasta Moyesin haluamiin henkilöihin. Puoli vuotta myöhemmin United on rämpinyt itsensä ulos FA Cupista. Valioliigassa United on sarjaa johtavasta Arsenalista 11 pisteen päässä. Liigacupissa lähtö on lähellä Sunderlandin kustannuksella. Old Trafford ei ole vastustajalle läheskään samanlainen pelote, kuin ennen. Negatiivisten asioiden listaa voisi jatkaa, mutta isommat ongelmat ovat vasta tuloillaan, mikäli seurassa ei tapahdu toimenpiteitä.

Kaikkea lokaa ei voi toki heittää pelkästään Moyesin niskaan. Seurajohto ansaitsee vallitsevassa tilanteessa myös osansa. Vaihdettiinko kertaheitolla liian paljon? Koko valmennustiimin vaihdon ohella pelaajapolitiikasta vastaaviin tehtäviin nimettiin Ed Woodward. Woodwardin ensimmäisestä siirtoikkunasta tuli täysi pannukakku. Useat pelaajasiirrot kariutuivat viime hetkillä. Ylihinnalla joukkueeseen tuotu Marouane Fellaini on ollut Unitedille kallis floppi.

Syyskaudella Moyesin tiedettiin tarvitsevan aikaa oman pelifilosofiansa ajamiseen. Tällä hetkellä tilanne on se, ettei Moyes luultavasti ole itsekään varma, kuinka hän haluaisi joukkueensa pelaavan. Läpi kauden United on joutunut räiskimään pitkää kukkupalloa ylös, koska pelin avaaminen maita pitkin ei joukkueelta luonnistu. Ja mikäli onnistuu, ajautuu pallo laidoille, jossa Unitedilla ei ole riittävää laatua tällä hetkellä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että loukkaantumisten keskellä tärkeimmän pelaajan viittaa kantaa vasta 18-vuotias Adnan Januzaj.

Manchester Unitedin identiteetistä on vaikeaa sanoa tällä hetkellä yhtään mitään. Kukaan ei tunnu tietävän, mihin seura on tällä hetkellä matkalla. Puolessa vuodessa menestyksekkäästä seurasta on hävinnyt se loisto ja vetovoimaisuus, joka on houkutellut ainakin ajoittain seuraan huippupelaajia ympäri maailman. Moyesin ollessa puikoissa seuran on vaikea houkutella nykyisessä tilanteessaan Old Traffordille huippuluokan pelaajia. Ja sellaisen United tarvitsee juuri tällä hetkellä keskikentälle.

Unitedilla on edessään kriisipalaverin paikka. Seuran identiteetti on ulkopuolisen katsojan silmissä hakoteillä. Haluaako seura jatkaa nykyisellä ilmeellä, ja jatkaa sitä myöten sukellustaan suurseurasta keskikastin joukkueeksi? Joukkueen varat tietäen tämä ei tietenkään hetkessä tapahdu, mutta nyt on mietiskelyn paikka.

United, ja osittain myös brittiläinen jalkapallo on jämähtänyt paikoilleen. Pelityyliänsä hakeva United oli kesällä suurien muutoksien edessä, ja sitä se on edelleen. Joukkue kaipaa modernia muutosta piakkoin, jotta se pysyy suurseurana vielä jatkossakin. Se muutos ei onnistu Moyesin alaisuudessa.