Arsenal teki sen viimein, voitti mestaruuden pitkän tauon jälkeen. Kesän aikana Arsenal on repinyt entistä enemmän eroa pahimpiin kilpailijoihinsa. Nähdäänkö jopa ylivoimainen mestaruuskausi?

Viime kausi

Viimein se tapahtui. 22 vuoden odotus päättyi, kun Arsenal palasi Valioliigan mestariksi.

Takana oli kolme kakkossijaan päättynyttä sarjakautta, ja ilmassa oli odotuksen lisäksi myös turhautuneisuutta. ”Onko Tykkimiehistä sittenkään siihen?”

Viime kauden pelaajamateriaali oli laadukas ja laaja. Sitä todella tarvittiin, sillä Arsenal kilpaili pokaaleista tosissaan neljällä rintamalla.

Lopulta pokaaleja tuli vain yksi, mutta se oli se odotetuin. Mikel Artetan miehistö otti lokakuussa otteen Valioliigan piikkipaikasta ja piti sitä hallussaan yli 200 päivää. Tappioita kertyi koko sarjakauden aikana vain viisi kappaletta, ja nekin kärsittiin ainoastaan muille europeleihin päässeille joukkueille yhden maalin erolla.

Muiden joukkueiden kannattajat psyykkasivat Arsenalin fanikuntaa muistuttamalla viime vuosien retkahduksista ratkaisevilla hetkillä. Tykkimiesten viime kausi oli kuitenkin varmaa suorittamista alusta loppuun.

Pisin voitoton putki kesti kolme ottelua, sisältäen kaksi tasapeliä Liverpoolin ja Nottingham Forestin kanssa sekä tappion Manchester Unitedille.

Vaikka pystejä kertyi lopulta vain yksi, kaikki vihjailut pettymyksestä voi unohtaa. Liigacupin finaalissa Arsenal kärsi tappion Manchester Citylle ja FA Cupissa tuli noutaja puolivälierissä Mestaruussarjan Southamptonia vastaan. Jälkimmäinen oli kenties isoin tahra Tykkimiesten muutoin hienossa kaudessa. Arsenal lähti Saintsia vastaan reservipitoisella mutta nimekkäällä ryhmällä, jonka olisi pitänyt paperilla hoitaa homma kotiin.

Muista kilpailuista ymmärrettävästi jäi eniten hiertämään Mestarien liiga, jossa Arsenal eteni niin ikään loppuotteluun. Vastaan asettui hallitseva mestari Paris Saint-Germain, joka kruunattiin Euroopan valtiaaksi toista vuotta peräkkäin. Joukkueet olivat 120 minuutin jälkeen 1-1-lukemissa, joten voittaja ratkaistiin rangaistuspotkukilpailussa, jonka PSG vei nimiinsä maalein 5-4.

Pelaajasiirrot

Arsenal ei jäänyt mestaruuskauden jälkeen lepäämään laakereillaan, vaan on vahvistanut joukkuetta entisestään. Nettokulutus on kirjoitushetkellä noin 120 miljoonaa euroa.

Lähteneet

Leandro Trossard, Arsenal -> Beşiktaş, 18 miljoonaa euroa

Belgialaislaituri palveli Arsenalia ansiokkaasti kolme ja puoli vuotta. Trossard, 31, siirtyi Tykkimiehiin samassa tammikuussa, jolloin Arsenal hävisi Chelsealle siirtokilvan Myh’ailo Mudrykista. Jälkiviisaana on helppo todeta, että Arsenalilla kävi onni onnettomuudessa. Trossard täytti useimmiten paikkansa, tarvittiin häntä sitten avauksessa tai penkiltä sisään.

Jakub Kiwior, Arsenal -> Porto, 17 miljoonaa euroa

Puolan maajoukkuetoppari pelasi viime kauden lainalla Portugalissa osto-optiollisella lainadiilillä. Kiwior, 26, lunasti Portossa avauksen paikan itselleen. Pysyvä siirto oli järkevä päätös kaikille osapuolille.

Christian Nørgaard, Arsenal -> Everton, 8,15 miljoonaa euroa

Puolustava keskikenttäpelaaja jäi täysin olemattomalle vastuulle Artetan alaisuudessa ja kellotti vain 101 minuuttia Valioliigassa. Lähti suuremman vastuun perässä Evertoniin. Jäi niin pienelle vastuulle, että voiko jäädä edes ikävä?

Karl Hein, Arsenal -> Werder Bremen, 3 miljoonaa euroa

Viron maajoukkuevahti hankittiin pysyvästi Saksaan vuoden lainapestin päätyttyä. Hein, 24, oli Arsenalissa kirjoilla kahdeksan vuotta, mutta pelasi edustusjoukkueessa vain yhden virallisen ottelun.

Saapuneet

Bruno Guimarães, Newcastle -> Arsenal, 87,5 miljoonaa euroa

Yksi Valioliigan tämän ikkunan isoimmista siirroista. Arsenal saa valmiin box-to-box-pelaajan, joka kykenee pelaamaan keskikentän eri rooleissa. Guimarães ei ole nopea, mutta muilta osin hän on erittäin monipuolinen pelaaja. Brasilialainen syöttää laadukkaasti, pystyy kuljettamaan vastustajan ohi ja toisaalta kykenee aggressiiviseen riisto- ja kamppailupeliin. Siirron myötä Arsenalin keskikentän leveys on ihan omaa luokkaansa.

Christos Tzolis, Club Brugge -> Arsenal, 40 miljoonaa euroa

Viime kaudella mielettömät tehot (22+29) Club Bruggen paidassa tehnyt laitahyökkääjä siirtyi kesällä Arsenaliin. Kreikan maajoukkueen luottopelaajiin lukeutuva Tzolis, 24, taistelee tosissaan avauksen paikasta Arsenalissa. Yksi koko kesän mielenkiintoisimmista hankinnoista. Potentiaalia löytyy vaikka muille jaettavaksi. Avasi heti Community Shieldissä tehoilla 0+2.

Piero Hincapié, Bayer Leverkusen -> Arsenal, 40 miljoonaa euroa

Ecuadorin maajoukkuepuolustaja pelasi Tykkimiehissä viime kauden lainalla. Hincapié, 24, esiintyi kaikki kilpailut mukaan lukien 39 ottelussa, ja seura päätti käyttää hänen osto-optionsa.

Illan Meslier, Leeds -> Arsenal, ilmaissiirto

Meslieristä, 26, povattiin aiemmin seuraavaa suurta ranskalaista maalivahtia, mutta ura ei ole ottanut odotetunlaista tuulta alleen. Pelejä kertyi Leedsissä yli 200 kappaletta, mutta etenkin kausi 2024-25 meni penkin alle, eikä viime kaudella tulut vastuuta enää minuuttiakaan. Meslier tulee Arsenaliin nimenomaan maalivahtiosaston täydentäjäksi.

Tommy Setford, Arsenal U21 -> Arsenal

20-vuotias maalivahti on pelannut kaksi ottelua Arsenalin edustusjoukkueessa. Nuorukainen kuuluu Englannin U21-maajoukkueeseen, mutta Arsenalissa on aika mahdotonta saada näyttöpaikkaa. Lainalle?

Ethan Nwaneri, Marseille -> Arsenal, palasi lainalta

Arsenalin huippulupaus lähti tammikuussa hakemaan peliminuutteja Ranskaan. Nwaneri, 19, aloitti Marseillessa lupaavasti, mutta vastuu väheni kevään mittaan ja etenkin sen jälkeen, kun päävalmentaja Roberto De Zerbi siirtyi Tottenhamiin. Arsenalin ja Nwanerin sopimus on voimassa vielä neljä vuotta.

Fábio Vieira, HSV -> Arsenal, palasi lainalta

Yksi tämän kesän todennäköisistä lähtijöistä. Vieira, 26, on ollut Arsenalissa kirjoilla kesästä 2022 lähtien, muttei ole onnistunut lunastamaan odotuksia. Edelliset kaksi kautta ovat menneet lainalla, ja sopimusta on enää vuosi jäljellä.

Reiss Nelson, Brentford -> Arsenal, palasi lainalta

Arsenalin kasvatilla on tilillään 90 ottelua Tykkimiesten edustusjoukkueessa, mutta todellista läpimurtoa ei ole ikinä tullut. Nelson, 26, on käynyt neljällä lainapestillä, joista kaksi viimeisintä olivat Fulhamissa ja Brentfordissa.

Fulhamissa kausi meni pilalle vaikean takareisivamman takia ja Brentfordissa vastuu jäi vähäiseksi sairastelujen ja pikkuvaivojen välissä. Sopimus Arsenalin kanssa kattaa enää alkavan kauden, joten Nelson vaihtanee seuraa vielä tänä kesänä.

  • Katso kaikki Valioliigan kesän siirrot tästä.

Valmennus ja pelitapa

  • Päävalmentaja: Mikel Arteta
Mikel Arteta. Kuva: AOP

Baskiluotsi on kohdannut painetta lähes koko Arsenal-ajanjaksonsa. Artetan Arsenal oli jopa pienimuotoisessa kriisissä aivan aluksi, mutta pikkuhiljaa valmentaja sai nostettua Tykkimiehet mestarisuosikkien joukkoon. Viimeinen silaus jäi uupumaan, mutta nyt pää kesti.

Mestaruus oli pitkäjänteisen työn tulosta. Joukkue tietää tasan tarkkaan, mitä siltä vaaditaan, ja pelaajat toteuttavat yhteistä strategiaa ylpeydellä.

Arsenal on liigan parhaita pallonhallintajoukkueita. Vastustaja luovutti kontrollin herkästi lontoolaisille ja vastassa olikin yleensä matala blokki. Arsenal on oppinut pelaamaan tätä vastaan ja se tuotti päänvaivaa altavastaajille kultakaudella.

Joukkue on tottunut hyökkäämään laidoilta, ja erilaiset painekartat osoittavat Arsenalin olleen aktiivinen ja jopa tehokas laitasektoreilta. Osaksi syy on siinä, että Tykkimiesten pelaajat ovat vahvoja kaksinkamppailijoita. Toisekseen laidalta tulevat keskitykset muistuttavat paljon toista vahvuusaluetta eli erikoistilanteita.

Arsenalin pelaamisesta ei voi puhua mainitsematta erikoistilanteita. Se iski ennätysmäärän osumia vapaapotkuista ja kulmista, mistä iso kiitos kuuluu erikoistilanteita valmentavalle Nicolas Joverille. Irtopalloihin isketään ja tuki löytyy nopeasti.

Arsenal ei ole muuttanut palloa kontrolloivaa pelitapaansa viime vuosien aikana paljoakaan, mutta yhtenä eroavaisuutena Declan Ricen rooli on muuttunut hieman hyökkäävämmäksi. Englantilaisen aktiivisemman hyökkäyspelin mahdollisti esimerkiksi Martín Zubimendin hankinta ja hänen tasapainottava pelityylinsä.

Arsenalin vahvuuksiin kuuluu muun muassa riistäminen ylhäältä. Se iskee nopean prässin ja saa pallon vastustajilta pois tehokkaasti. Se ei silti kuluta itseään loppuun yltiöpäisessä prässäämisessä, vaan vetäytyy kompaktiin 4–4–2-muotoon blokkaamaan syöttölinjoja ja turhauttamaan vastustajansa.

Joistain prässitilanteista luopuminen nöyrästi olikin yksi mestaruuskauden avaimista. Arsenalin pelissä oli enemmän virtaa ajoittaisille vastaiskuille, kun se ei ravannut itseään loppuun, vaan odotti maltillisesti vastustajan virhettä.

Kun Artetan nippu vetäytyy puolustamaan, tekee se sen työteliäästi. Palloa lähimmät pelaajat antavat aktiivisen paineen pallolliseen, ja jos joku irtoaa linjasta, ovat joukkuekaverit olleet valmiina paikkaamaan. Porrastuksilla Arsenal on minimoinut riskejä.

Lontoolaiset ovat opportunisteja, mutta itselleen hyvällä tavalla. Arsenal on erittäin kärsivällinen ja kyttää tilanteita, joissa se on vahvimmillaan. Moni syyttää joukkuetta tylsäksi, mutta peli on tehokasta. Joukkue tietää omat vahvuutensa ja pyrkii pääsemään mahdollisimman usein tilanteisiin, jossa sillä on etulyöntiasema vastustajaan nähden. Arsenal on hyvä mukauttamaan peliään vastustajansa perusteella.

Seuraa heitä

Tuomarilinja

Miten tuomarit suhtautuvat jatkossa Arsenaliin erikoistilanteissa? Vaikuttaako ulkopuolelta tuleva paine siihen, miten vapaa- tai kulmapotkutilanteita jatkossa vihelletään?

Kesän MM-kisoissa Fifan tuomarit ottivat videohuoneen avustuksella pois sellaisia maaleja, jotka moni koki heppoisiksi rikkeiksi tai ei rikkeiksi ollenkaan. Moni hylätty MM-kisamaali olisi ehkä mennyt läpi Valioliigan linjauksilla.

Arsenalin kohdalla useasta osumasta oli porua viime kaudella. Jos linja muuttuu tarkemmaksi, voi juuri lontoolaisseura joutua tikunnokkaan ja moni punapaitojen maaleista saattaa jäädä syntymättä.

Arsenal on liigan vahvin joukkue vapareissa ja kulmapotkuissa, joten Artetan ryhmä toivoo, että se saa pitää kilpailuetunsa tällä osa-alueella myös tulevalla kaudella.

Tähtipelaajien kuormitus

Arsenalin ykköstähdet pelasivat pitkän ja kuormittavan kauden. Mestaruustaistelu oli fyysinen ja henkinen koetus, ja samoin Mestarien liiga, joka päättyi vasta finaalitappioon.

Tämän jälkeen valioliigamestarien kausi jatkui MM-kisoissa, joissa valitettavasti nähtiin loukkaantumisia. Declan Ricen ja William Saliban kuntoutuminen tulevaan kauteen on avainasemassa.

Lisäksi on muistettava, että Bukayo Saka pelasi ison osan viime kaudesta ja myös MM-kisoista puolikuntoisena. Arsenal tarvitsee ehjää Sakaa aiemmin mainittujen avainmiesten ohella.

Arsenal taisteli itsensä mestariksi, vaikka myös kapteeni Martin Ødegaard oli viime kaudella sivussa. Mikään mestaruudesta haaveileva nippu ei kuitenkaan kestä loukkaantumisia määräänsä enempää. Arsenalin pitää olla todella tarkka tähtiensä kanssa, kun alla on MM-kisakesä.

Mestaruuskrapula?

Uskoo mestaruuskrapulaan tai ei, huonoon starttiin ei ole varaa. Arsenalilla on iskukykyisiä ja nälkäisiä kirittäjiä, jotka lähtevät henkisesti energisoituina uuteen kauteen uudessa valmennuksessa.

Arsenal sai mestaruudettoman putkensa poikki 20 vuoden yrittämisen jälkeen, joten sopii kysyä, seuraako moisesta henkinen ulospuhallus.

Uutta hinkua pitäisi kuitenkin olla, jos ja kun pelaajistolle jäi kaudesta keskeneräinen tunne. Joukkue hävisi Liigacupin finaalin Manchester Citylle ja Mestarien liigan finaalin PSG:lle. UCL-pytty kiinnostaa varmasti, Liigacup on toissijainen kilpailu.

Kysymys kuuluu, miten paljon Artetan Arsenal pystyy uusiutumaan. Onko sen peliin löydettävissä vielä uusia ulottuvuuksia, vai ulosmittasiko joukkue kaiken potentiaalinsa jo? Muut ovat tehneet muistiinpanonsa ja ovat valmiita iskemään, jos Arsenal tuudittautuu hyvän olon tunteeseen.

Joukkue

Maalivahdit

David Rayaa harvoin mainitaan maailman eliittivahdeista puhuttaessa, vaikka hän on voittanut Valioliigan kultaisen hanskan kolmena kautena peräkkäin. Kyseinen kunnia kertoo toki ennen kaikkea joukkueen vahvasta puolustuspelaamisesta, mutta espanjalaistorjuja on ollut mies paikallaan, kun häntä on tarvittu. Raya tunnetaan etenkin vahvasta jalalla pelaamisestaan, mutta hän on myös erinomainen estämään maaleja.

Kepa Arrizabalaga on pätevä kakkonen ja Illan Meslier kolmonen.

Puolustus

Valioliigan paras puolustus. Piste. William Saliba ja Gabriel Magalhães muodostavat sarjan parhaan topparikaksikon, jota on syystäkin verrattu sarjan kaikkien aikojen parhaimpiin. Monet muut puolustuspään pelaajat pystyvät myös tuuraamaan topparin tontilla, mutta kaksikon ollessa pelikunnossa heitä ei syrjäytä kukaan.

Vasemmalla laidalla minuuteista kisaavat Piero Hincapié, Riccardo Calafiori ja Myles Lewis-Skelly, jota on käytetty ajoittain myös keskikentällä. Hincapié voi pelata myös topparina.

Isommat kysymykset kohdistuvat puolustuksen oikealle kaistalle. Jurriën Timber on täysikuntoisena ykkösnimi kyseiselle tontille, mutta hän on kärsinyt viime vuosina ajoittain loukkaantumisista. Tuuraajana toimii Ben White, joka tarjoaa vähemmän kumpaankin suuntaan ja on niin ikään varsin loukkaantumisherkkä. Cristhian Mosquera voi toimia paikkaajana topparina ja oikealla.

Keskikenttä

Laatua, leveyttä ja paljon erilaisia vaihtoehtoja. Mielenkiintoisin kysymysmerkki on kapteeni Martin Ødegaard, joka kärsi viime kaudella loukkaantumisista ja ailahtelevaisuudesta, eikä yltänyt omalle tasolleen. Ødegaard on kuitenkin lähtökohtaisesti avauksen mies kymppipaikalla.

Norjalaisen alla Declan Rice on yksi Valioliigan parhaista pelipaikallaan – ellei paras. Englannin maajoukkuepelaaja on tahkonnut viime vuosina järkyttävän määrän peliminuutteja, ja hän oli odotetusti isossa roolissa myös kesän MM-kisoissa. Suuri rasitus on toistaiseksi näkynyt vain orastavina vaivoina, mutta Arsenal pyrkinee jatkossa hallitsemaan hänen kuormitustaan enemmän, jottei mitään vakavampaa satu.

Martín Zubimendi esiintyi debyyttikaudellaan useammassa ottelussa kuin yksikään toinen Arsenalin pelaaja. Espanjan maajoukkuepelaaja sopeutui joukkueeseen nopeasti ja tehtaili historiaansa peilaten yllättävänkin hyvät tehot.

Mutta mitä tehdään nyt, kun joukkueessa on myös Bruno Guimarães? Brasilialainen on niin korkean profiilin hankinta, että hänet kaiken järjen mukaan hankittiin avaukseen. Guimarães, Rice ja Zubimendi voivat kaikki pelata niin kutos- kuin kasipaikkaa. Käykö tässä niin, että Zubimendi löytää itsensä penkiltä?

Ja sieltä penkiltähän löytyy vielä lisääkin päteviä pelimiehiä. Zubimendin maanmies Mikel Merino oli keväällä neljä kuukautta sivussa jalanmurtuman takia. Arteta teki viime kaudella Merinosta hetkellisesti hyökkääjän, ja espanjalaispelaaja täytti roolin täydellisesti. Lähtökohtaisesti Merino on toki keskikenttämies.

Eberechi Ezellä oli kaksijakoinen debyyttikausi Arsenalissa. Crystal Palacen entinen talismaani sai paljon anteeksi sillä, että hän valitsi viime kesänä Tykkimiehet Tottenhamin sijaan ja tehtaili vielä viisi maalia Spursin verkkoon. Kiistattoman lahjakas pelaaja, jolta odotetaan ymmärrettävästi enemmän. Eze saa minuutteja kymppipaikalla ja mahdollisesti laidassa.

Ethan Nwaneri, Fábio Vieira ja Max Dowman nappailevat yksittäisiä minuutteja keskikentällä ja hyökkäyksessä, elleivät he lähde lainalle.

Hyökkäys

Bukayo Saka on oikeutetusti Arsenalin kultapoika hyökkäyksen oikealla laidalla. Hänen kirittäjäkseen hankittiin yllättäen Noni Madueke, joka sai yhtä yllättäen kutsun myös Englannin MM-joukkueeseen.

Viktor Gyökeres oli debyyttikaudellaan Arsenalin tehokkain pelaaja 21 osumallaan ja kolmella maalisyötöllään, mutta yleinen mielipide on, että häneltä on lupa odottaa vielä enemmän.

Ruotsalaiskärjen pelaaminen on ajoittain varsin vaikean näköistä, mutta parhaimmillaan tekeminen on maailmanluokkaa. Sopeutumista ei voi enää käyttää syynä heikoille esityksille, sillä takana on jo monta kautta Englannissa ja nyt myös yksi Arsenalin systeemissä.

Gyökeresin kirittäjillä Kai Havertzilla ja Gabriel Jesusilla on ollut vaikeuksia pysyä kunnossa. Olisikin pieni yllätys, jos Arsenal lähtisi juuri kyseisellä kolmikolla kauteen. Havertz on monipuolisempi vaihtoehto ja kunnostautunut isojen pelien pelaajana. Julián Álvarez on iso nimi, joka on spekulaatioissa yhdistetty Barcelonan lisäksi Arsenaliin.

Vasemmalla laidalla Gabriel Martinelli oli viime kaudella Arsenalin toiseksi paras maalintekijä 11 osumallaan, mutta niistä vain yksi syntyi Valioliigassa. Brassilaiturin taso heittelee liikaa viikosta toiseen. Tällä kaudella Martinelli istunee penkillä ja avauksessa nähdään kesähankinta Christos Tzolis. Reiss Nelson saa jämäminuutteja, jos jää seuraan.

Ihanneavaus

Arvio sijoituksesta

Sija: 1

Arsenal on Valioliigan paras joukkue. Sillä on sarjan paras materiaali ja äärimmilleen hiottu pelitapa, joka on osoittanut toimivuutensa ja tehokkuutensa Valioliigassa.

Arsenalin pelitapa ei välttämättä herätä hurraa-huutoja, mutta pitääkö sen? Artetan Arsenal on löytänyt toimivan tavan voittaa pelejä ja loppupeleissä vain sillä on merkitystä.

Arsenal pelaa ikään kuin konemaista jalkapalloa, joka kykenee yltämään viikonlopusta toiseen juuri siihen, mikä riittää voittamiseen. Pitkällä aikavälillä se on melkoinen ase.

Arsenalia auttaa myös se, että suurimpana haastajana pidetty Manchester City ei ole lähtökohtaisesti yhtä hyvä kuin aiemmin, sillä Enzo Marescan projekti on vasta alkutekijöissään. Ennen kauden alkua voikin miettiä, onko Arsenalilla ainuttakaan tosissaan otettavaa haastajaa mestaruustaistossa. Ei välttämättä.

Näytä Arsenalin otteluohjelma

Tuukka Ikkeläjärvi, Jaakko Perttilä

LUE MYÖS: