Liverpoolin manageri Jürgen Klopp kertoo, että hän ei saanut pidäteltyä kyyneliään, kun hänen joukkueensa varmisti Valioliigan mestaruuden kesäkuussa.

Kloppin joukot aloittivat juhlimisen seitsemän kierrosta ennen kauden päättymistä, kun Chelsea voitti toiseksi jääneen Manchester Cityn. Mestaruustaisto oli käytännössä ollut ratkennut jo pitkään, mutta Chelsean voitto pudotti Cityn myös matemaattisesti pois laskuista.

Liverpoolin joukkue katsoi Chelsean ja Cityn ottelua yhdessä. Pelin loppuhetkillä Klopp soitti perheelleen ja vaimolleen Ullalle.

– Sitä ei ole hajuakaan, miltä se tuntuu ennen kuin se tapahtuu. Se oli puhdasta iloa! Sitten tuli valtava helpotuksen tunne ja sitten rupesin itkemään, kertoo Klopp LFCTV:n mestaruusdokumentissa.

– Soitin perheelleni kymmenen sekuntia ennen ottelun päättymistä, joten he katsoivat sen yhdessä. Sanoin: ”Ok, rakastan teitä kaikkia” ja laitoin puhelimen pöydälle. Pyysin heitä jättämään puhelimen päälle, jotta he näkisivät, mitä täällä tapahtuu.

– Sitten halusin puhua Ullalle, mutten pystynyt siihen. Hän oli kanssani puhelimessa, mutta minä vain itkin. En tiedä, miksi niin kävi.

Liverpoolin kannattajia kokoontui juhlimaan Anfieldin ulkopuolelle, kun joukkue nosteli stadionilla mestaruuspokaalia. Kuva: Getty Images

– Minulle ei ole ikinä elämässäni käynyt niin, etten yksinkertaisesti voi lopettaa itkemistä.

Klopp kertoi, ettei hän halunnut pelaajiensa näkevän häntä siinä tilassa.

– En tiedä, miksi siinä kävi niin, joten menin muutamaksi minuutiksi huoneeseeni, koska en halunnut näyttää sitä kaikille seisoskellen siellä.

– Sitten tajusin askel askeleelta, että tietysti hieman paineita purkautui! En oikein tunne niitä itse tilanteessa, mutta tämän seuran managerina työskentely on suuri kunnia, mutta se on myös iso vastuu.

Regan

@regan_lowey
Hahahahah go on Jurgen

– Ja tietysti se [paine] putosi olkapäiltäni sillä hetkellä, ja se oli varmaan syy siihen [itkemiseen]. Se oli todella outo, todella hyvä, erittäin tunteellinen ja erittäin erityinen hetki elämässäni.

Kloppin mukaan Chelsean ja Cityn ottelun katsominen oli yksi hänen uransa kohokohdista, vaikka hänen joukkueensa ei ollutkaan tositoimissa. Syy lienee kaikille selvä.

– Minuuttien laskeminen, se oli kerrassaan uskomatonta ja ehdottomasti yksi parhaista hetkistä jalkapallossa koko elämäni aikana ilman, että olin itse stadonilla.

– Näimme toistemme kasvot, koska olimme yhdessä. Pelaajat istuskelivat siellä, osa ei pystynyt oikein katsomaan. Me kaikki olimme samassa tilassa, ja se oli kerrassaan poikkeuksellista.