Ole Gunnar Solskjær johdattaa Manchester Unitedin sen päävalmentajana tiistaina Barcelonan Camp Noulle. Aivan ensi kertaa ei norjalainen katalonialaispyhätössä vieraile.

20 vuotta sitten, keväällä 1999 United oli jotain hieman muuta kuin tällä hetkellä. Historiallisen triplamestaruuden kaudella sinetöi maalillaan nimenomaan Solsjkær, nimenomaan Camp Noulla. Vastustajana Mestarien liigan finaalissa oli tuolla kertaa Bayern München.

Nyt isäntänä on Blaugrana, ja United lähtee otteluun kotona kärsitty 0-1 -tappio niskassaan. Vuosikymmenten takainen on luonnollisesti noussut esiin.

– Kyllä se maali on mainittu muutamaan otteeseen. Niin monet ihmiset ovat onnitelleet minua osumasta, ja puhuneet tuosta illasta. Jutut menevät usein tyyliin ”se oli elämäni paras ilta, älä kerro vaimolle!”.

– Hassua kyllä, en ole koskaan nähnyt tuota ottelua kokonaisuudessaan uudelleen. Yhteen otteeseen olen katsonut itse pelaamani 15 minuutin jakson, ja tietysti ratkaisumaalin olen nähnyt varmasti miljoona kertaa. Ei minua haittaa tulla muistetuksi siitä.

Välieräpaikkaan oikeuttavaa maalia ei kuitenkaan tiistaina tee Solskjær, vaan joku aivan muu – ellei sitä jopa jo ole tehty.

– Teen päätöksen pelaavasta kokoonpanosta viimeisten tuntemusteni mukaan. Kun menimme Pariisiin, olin aamulla miettinyt asetelman valmiiksi. Kun sitten myöhemmin astelin stadionille, muutinkin mieleni.

Tätä nykyä 47-vuotias valmentaja avaa näkemystään pelaajavalinnoista oman aktiiviuransa kautta.

– En tietenkään ollut tyytyväinen, kun jouduin istumaan penkillä. En silti murjottanut. Homma on kuitenkin niin, että jos et kuulu kaikkien parhaimpiin pelaajiin, on turha murjottaa. Sellaisella asenteella voi samantien lyödä hanskat tiskiin.

Vain parhaat pelaavat, ja kaiken on oltava tiskissä koko ajan.

– Ei nykyisin kukaan enää pärjää pelkällä lahjakkuudella – joka puolella on siihen liian kovia tekijöitä. Jalkapallo kehittyy kaikilla osa-alueilla, ja jos haluaa menestyä, kaiken muun lisäksi mentaliteetin pitää olla oikea.

Lähde: BBC