Top 5! Valioliigan ilmiöt: Pallonhallinta on kultaa – suhteilla on väliä

Valioliiga määrittää monella tapaa jalkapallon tulevaisuutta. Samalla sarjassa näkyvät trendit kertovat lajin nykytilasta. Alla muutama poiminta sarjassa muhivista asioista.

1. Pallonhallinta on kultaa

Valioliigan viisi parasta joukkuetta sijoittuivat kärkeen pallonhallintatilastoissakin. Mestari Manchester City piti palloa 64-prosenttisesti. Liverpool (58,8), Chelsea (59,9), Tottenham (56,7) ja Arsenal (56,1) mahtuivat niin ikään kärkiviisikkoon.

Pallonhallinta nousi esille keväällä 2016, kun mestari Leicester City piti palloa juuri ja juuri 44-prosenttisesti. Tuolloin pohdittiin, korvaako suoraviivaisuus rytmittämisen.

Leicester teki sensaation, todellisen poikkeuksen. Jalkapallo perustuu silti tiettyihin lainalaisuuksiin. Pallonhallinta mahdollistaa pelin virtauksen hallinnan. Samalla se pitää etäisyydet kurissa.

Mestari City päästi tällä kaudella 38 ottelussa 23 maalia. Liverpool päästi 22 maalia. Vertailun vuoksi: Manchester United päästi 54 maalia, vaikka José Mourinho ja Ole Gunnar Solskjær tunnetaan puolustuspeliä korostavina valmentajina. Wolverhampton, Everton, Leicester ja jopa Newcastlekin päästivät Punaisia paholaisia vähemmän osumia.

Tämä ei perustu pelkkään puolustamiseen, vaan siihen, että Mourinho ja Solskjær epäonnistuivat pallonhallinnan kehittämisessä. Positional play jyllää nyt niin vahvasti, että ilman selkeää pallonhallinnan rakennetta ei enää pärjää, ei ensi kaudellakaan.

2. Missä englantilaiset managerit?

Englantilaiset seurat menestyivät loistavasti kansainvälisillä kentillä. Liverpool ja Tottenham kohtaavat Mestarien liigan ja Arsenal ja Chelsea Eurooppa-liigan loppuotteluissa.

Tämä ei perustu englantilaisen valmennuksen voimaan, vaan kansainvälisiin vaikutteisiin. Valioliigan tämän kauden paras englantilainen manageri on Roy Hodgson, 71.

Crystal Palace sijoittui sijalle 12 kokeneen luotsin alaisuudessa. Hodgson on edelleen maailmanluokkaa erityisesti puolustuspelin virittäjänä.

Englantilaisen jalkapallon kannalta on hälyttävää, että maa ei kasvata huippuluokan jalkapallovalmentajia. Maassa on otettu edistysaskelia pelaajakehityksen suhteen: nuori englantilainen sukupolvi pärjää kansainvälisessä vertailussa. Valmentajarintamalla ”Kick & Rush” on edelleen vahvasti voimissaan. Englantilainen jalkapallo kaipaa kiiltävän pinnan alla vielä lisää kansainvälisiä vaikutteita. Brexit ei ainakaan auta asiaa.

Kun Valioliiga päättyi, istui penkeillä viisi englantilaista manageria: Eddie Howe (Bournemouth), Sean Dyche (Burnley), Chris Hughton (Brighton), Neil Warnock (Cardiff) ja Scott Parker (Fulham).

Hughton ehti jo saada potkut. Warnock ja Parker tippuivat porrasta alemmas.

Pohjoisirlantilaisella Brendan Rodgersilla on ensi kaudella näytön paikka. Leicesterillä on jälleen mahdollisuus yllättää – jos Kettujen lupavva porukka pysyy kassa.

3. Guardiola rauhoittui, Pochettino innostui

Maurizio Sarri ei juuri joustanut. Chelsea aloitti tällä kaudella kaikki 38 sarjapeliään ryhmityksellä 4–3–3. Italialaisen muoto perustui yhteen keskikentän pohjapelaajaan ja kahteen, oksaa korkeammalla liikkuneeseen keskikenttäpelaajaan.

Sarri sai kritiikkiä, koska riistomestari N’Golo Kanté sai vastuuta juuri hieman korkeammalla, kun Jorginho rytmitti pohjalla.

Mestari Manchester City luotti hyvin vastaavaan numeroyhdistelmään. Taivaansinisten manageri Pep Guardiola tunnettiin Bayern-aikoinaan armottomana säätäjänä. Guardiola kokeili tuolloin eri ryhmityksellä lähes viikoittain. Nyt hän tyytyi lisäämään ajoittain toisen pelaajan pohjalle tai käytti pohjalle nousevaa valetopparia.

Kakkoseksi jäänyt Liverpool luotti lähinnä kahteen muotoon (4–3–3 tai 4–2–3–1).

Valioliiga jakautuukin kahteen eri koulukuntaan. Arsenal yritti tällä kaudella kahdeksalla ja Tottenham peräti kymmenellä eri ryhmityksellä, kertoo Whoscored.

Unai Emery ja aiemmin konservatiivinen Mauricio Pochettino säätivät usein armottomasti kamppailun aikana. Pohjoislontoolaisten keskinäisissä kohtaamisissa nähtiinkin armotonta taktista vääntöä.

On mielenkiintoista nähdä, mihin kehitys johtaa jatkossa. Yhden esimerkin tarjoaa jalkapallomaailmaa mullistanut Marcelo Bielsa. Argentiinalaisen Leeds peluutti tällä kaudella numeroyhdistelmää 4–1–4–1, jos vastustaja lähti yhdellä kärjellä. Bielsa vaihtoi sen sijaan 3–3–1–3-viritelmäänsä, jos vastustaja peluutti kahta hyökkääjää.

4. Suhteilla on väliä

Agenttien ujuttautuminen seuratoimintaan on nykypäivää huippujalkapallossa. Wolverhampton on herättänyt pahennusta, koska superagentti Jorge Mendes häärii niin vahvasti seuran taustalla. Susien nykyporukka on hyvin vahvasti portugalilaisen junailema – vaikka Mendes ei virallisesti kuulukaan seuran henkilökuntaan.

Mendes on järjestellyt päävalmentaja Nuno Espírito Santonkin asioita. Molineuxilla pelättiin, että Mendes käyttää joukkuetta jatkossa pysähdyspaikkana kohti uusia, vielä rahakkaampia kauppoja.

Viime keväänä noussut Wolves näytti tällä kaudella epäilijöille ja ylsi seitsemänneksi. Wolves elää Mendesin suhteilla – ja kiinalaisten omistajien rahoilla.

Toinen esimerkki on lauantaina Englannin cupin loppuottelussa pelaava Watford. Seuran omistava Pozzo-perhe lakkautti heti alkuun seuran kotimaan kykyjenetsinnän lähes kokonaan ja käänsi katseen maailmalle. Herhiläisten pukukopissa on käynyt yrittäjiä ympäri maapallon ja Pozzojen verkosto puhuttaa. Siinä sivussa tulee tulostakin: Joko Wolves tai Watford on ensi kaudella mukana Eurooppa-liigan karsinnoissa.

5. Mestari ei kompuroi kotona

Liverpool on pelannut nyt kaksi kautta kotonaan häviämättä ensimmäistäkään sarjapeliä. Manchester City voitti tällä kaudella 18 peliä Etihadilla – ja hävisi kerran Crystal Palacelle.

Jos Valioliiga pysyy yhtä hurjatasoisena, niin kotona ei juuri voi menettää pisteitä. Liverpool jäi Anfieldilla tällä kaudella kaksi kertaa tasoihin. Tämä yhden pisteen ero ratkaisi ykköstilan Taivaansinisille: City ja Liverpool nappasivat tien päällä 44 pistettä.

Fulham keräsi matkoillaan vaivaiset viisi pistettä, Huddersfield seitsemän pistettä. Juuri ja juuri selvinnyt Brighton sai vieraissa 13 pistettä, tippunut Cardiff 14 pistettä.

Tämä kertoo siitä, että vieraissakin pitää pystyä nykyään ottamaan aloitetta. Joukkueiden kyky murtaa sumppuja on kehittynyt paljon. Perinteinen matala blokki ja varovainen lähestymistapa ei enää riitä.